Erittäin uhanalaisen ahman tappamisen salliminen on väärä päätös
Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen on päättänyt lopettaa ahman 35 vuotta jatkuneen rauhoituksen. Tänään voimaan tuleva maa- ja metsätalousministeriön asetus mahdollistaa poikkeusluvan myöntämisen kahdeksan ahman tappamiseen porovahinkoihin osoitettujen määrärahojen ylittymisen estämiseksi poronhoitoalueen pohjois- ja itäosissa kuluvan talven aikana. Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF ja Animalia pitävät päätöstä vääränä.
Järjestöt vastustivat erittäin uhanalaisen ahman metsästyksen aloittamista, koska ahman ja porotalouden yhteensovittamiseksi on olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin tappaminen. Päätös myös käytännössä mahdollistaa ahmanaaraiden tappamisen silloinkin, kun niillä on pennut pesässä imetettävänä.
“Parempi vaihtoehto tappamiselle olisi ollut lisätä petovahinkojen korvausrahoja lisäbudjettiin, kuten on ennenkin tehty. Luonnonsuojeluliitto olisi ollut valmis kirjoittamaan tämän tukimuodon korotuksen puolesta myös EU:lle, kuten hyljekorvauksissakin tehtiin”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Toinen, tappamiselle vaihtoehtoinen, ratkaisu erityisen merkittäviä porovahinkoja aiheuttavan ahmayksilön poistamiseksi olisi ottaa se elävänä kiinni ja – jos kyseessä ei ole imettävä naaras – siirtää se vahvistamaan uhanalaista ahmakantaa muualle.
”WWF ja muut luonnonsuojelujärjestöt ovat toistuvasti esittäneet, että pidemmällä tähtäimellä lupaavin toimenpide ahman ja poroelinkeinon yhteensovittamiseksi on siirtyä reviiripohjaiseen, ahman onnistuneiden pesintöjen määrän perusteella paliskunnalle maksettavaan porovahinkojen korvaukseen. Maakotkan kohdalla näin toimitaan jo. Maakotkan esimerkki osoittaa, että reviiripohjaisen korvausjärjestelmän myötä lajiin kohdistuva vaino on käytännössä loppunut ja asenteet maakotkaa kohtaan ovat muuttuneet positiiviseen suuntaan”, sanoo ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF:stä.
Lisäksi on panostettava ahmakannan hoitosuunnitelman mukaisesti nykyistä enemmän ahmojen laittoman tappamisen ehkäisyyn sekä erävalvonnan ja petovahinkojen maastotarkastuksen tehostamiseen.
”Ahma synnyttää poikaset lumipesään helmi-maaliskuussa. Metsästys ajoittuisi ajankohtaan, jolloin ahmanaaraalla voi olla poikaset. Käytännössä metsästystilanteessa on mahdotonta varmistua siitä, ettei tähtäimessä olevalla eläimellä ole pentuja ruokittavanaan. Kun imettävä emo joutuu ammuttavaksi, nääntyvät sen pennut kuoliaiksi. Tämä on merkittävä eläinsuojelullinen ongelma”, sanoo eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila Animaliasta.
Ahma on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, ja se on ollut täysin rauhoitettu vuodesta 1982. Luonnonvarakeskus arvioi koko maan kannaksi noin 220–250 ahmaa, kun esimerkiksi samassa uhanalaisuusluokassa olevia saimaannorppia on noin 360. Ahman ainoa uhka ja uhanalaisuuden syy on tällä hetkellä laiton tappaminen. Ahma on luontaisesti hyvin hitaasti lisääntyvä laji: naaraat saavat ensimmäiset pentunsa 3–4 vuotiaina, ja vain noin puolet aikuisista naaraista lisääntyy vuosittain.
Lisätietoja:
WWF: ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, puh. 0400 168 939
Suomen luonnonsuojeluliitto: puheenjohtaja Harri Hölttä, puh. 040 722 9224
Animalia: eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila, puh. 050 543 9601