Apukinokset pelastivat saimaannorpan pesinnän
Tänä vuonna 90 prosenttia kuuteista syntyi vapaaehtoisten kolaamiin apukinoksiin. Saimaan rannoille kolattavien apukinosten avulla saimaannorpan poikasilla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvitä vähälumisista talvista.
Saimaalle arvioidaan syntyneen tänä kevättalvena yhteensä 82 kuuttia. Määrä tarkentui, kun sukeltajat löysivät toukokuussa jälkiä 12 uudesta kuutista pesälaskennoissa havaitun 65 lisäksi. Pesäpaikkasukelluksissa tarkastettiin yhteensä 140 pesäpaikan vedenalainen ympäristö, sillä myös kuuttien laskeminen lumipesiä kiertämällä on vähälumisina talvina vaikeampaa.
Sukelluksissa tarkentui myös pesäkuolleiden kuuttien osuus, joka tänä vuonna oli 18 prosenttia. Määrä on varsin korkea, mutta apukinosten ansiosta kuitenkin puolet pienempi kuin sellaisina heikkolumisina talvina, jolloin kinoksia ei ole kolattu.
Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät vähälumiset talvet vaikeuttavat erittäin uhanalaisen saimaannorpan pesintää. Norppa synnyttää poikasensa lumesta rakentamaansa luolamaiseen pesään. Kun lunta ei ole riittävästi, kuutit syntyvät jäälle vailla minkäänlaista suojaa pedoilta, kylmältä ja häirinnältä. Tällaisina talvina jopa puolet kuuteista voi kuolla.
Autamme norppaa kolaamalla apukinoksia, joihin se voi kaivaa pesänsä ja synnyttää poikasensa. Kolausta koordinoi Metsähallitus, ja operaatioon osallistuu iso joukko vapaaehtoisia. Menneenä talvena apukinoksia kolattiin lähes 280, mikä pelasti norpan pesinnän. Pesälaskennoissa ja myöhemmin pesäpaikkasukelluksissa löytyneistä kuuteista 90 prosenttia syntyi apukinoksiin.
”Apukinosten teko on tuloksellista luonnonsuojelutyötä konkreettisimmillaan. Apukinosten kolaamisessa auttaneet vapaaehtoiset ovat jälleen tehneet suuren kiitoksen arvoisen työn saimaannorpan hyväksi. Ilman suurta vapaaehtoisten joukkoa tällaista operaatiota koko Saimaan laajuudessa ei voitaisi toteuttaa”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.