Maailman ylikulutuspäivä on tänään – ruoalla merkittävä osuus ympäristökuormasta

Tänään keskiviikkona 2. elokuuta ihmiset ovat kuluttaneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Ylikulutuksen suurimpia syitä ovat ruoantuotanto sekä liikenteen ja asumisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

Maailman ylikulutuspäivä on se päivä, jona kulutuksemme laskennallisesti ylittää vuotuisen maapallon luonnonvarojen kestävän käytön. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin.

“Teemme paljon hyviä pieniä toimia kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi, mutta jatkuva kulutuksen kasvu syö tekojemme hyödyt. Meidän pitäisi moninkertaistaa kykymme tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja ja kuluttaa kestävämmin”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Hiilijalanjälkeämme paisuttaa erityisesti asumiseen ja liikkumiseen käytetty energia, mikä on maailmanlaajuisesti suurin syy ylikulutukseen. Myös ruoantuotannolla on osansa luonnonvarojen kestämättömässä käytössä. Maatalouskäytössä olevasta maasta noin 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon.

“Ympäristön kannalta paras valinta on vaihtaa ainakin osa lihasta kasviksiin”, Rohweder tiivistää.

Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta suuremmat ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna. Alkuvuonna julkaistu WWF:n Lihaopas ohjaa tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja lautasella. Myös kestävästi pyydetty tai viljelty kala on ympäristön näkökulmasta oiva vaihtoehto; erityisen suositeltavia ovat kotimaiset lähivesien kalat.

Vaikutamme valinnoillamme ympäristön hyvinvointiin muualla

Suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista laskennallisesti nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Suomalaisten kansallinen ylikulutuspäivä oli jo 3. huhtikuuta. Jos kaikki kuluttaisivat suomalaisten tavoin, tarvittaisiin yli kolme maapalloa, jotta kulutus olisi kestävällä tasolla.

”Ympäristön kannalta on kestämätöntä, että elämme jatkuvasti velaksi. Jokainen voi vaikuttaa ylikulutukseen pohtimalla, miten asuu, liikkuu ja syö. Kuluttajien kannattaa suosia vastuullisesti tuotettua ruokaa sekä vähentää ruokahävikkiä. Kuluttajien valintojen lisäksi tarvitaan järeitä politiikkatoimia”, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Kulutuksellamme Suomessa on vaikutuksia globaalisti: esimerkiksi suomalaisten ruoankulutukseen liittyvistä luonnon monimuotoisuusvaikutuksista yli 90 prosenttia syntyy ulkomailla.

“Voimme vaikuttaa maailman luonnon hyvinvointiin omilla valinnoillamme. Se on myös velvollisuutemme, sillä hyödynnämme päivittäin tuotteita, jotka ovat peräisin maailman eri kolkista”, Rohweder huomauttaa.

Kulutamme arjessamme tuotteita, joiden raaka-aineet ovat usein peräisin paikoista, joissa paikalliset asukkaat ovat riippuvaisia hyvinvoivasta luonnosta. Ylikulutuksen seuraukset näkyvät näiden usein maailman köyhimpien ihmisten ympäristössä esimerkiksi metsäkatona, kuivuutena, makean veden puutteena, maaperän eroosiona ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenä.

Lisätietoja maailman ylikulutuspäivästä (englanniksi): www.overshootday.org

HUOM. Eri vuosina uutisoidut ylikulutuspäivät eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Vertailukelpoiset päivämäärät lasketaan aina viimeisimmän laskentavuoden datan perusteella. Tuoreimpien tietojen mukaan ylikulutuspäivä on viime vuosina asettunut elokuun alkuun. Lisätietoja: www.overshootday.org/newsroom/past-earth-overshoot-days

Ekologisen jalanjäljen laskuri (englanniksi): www.footprintcalculator.org. Laskurissa ei toistaiseksi ole Suomen lukuja.

WWF:n Lihaopas avuksi ympäristön kannalta parempiin ruokavalintoihin: wwf.fi/lihaopas

XRtX3NvdXJjZT11dXRpbmVuJnV0bV9tZWRpdW09YmFubmVyaSZ1dG1fY2FtcGFpZ249eWxlaXNrdW1taSZ1dG1fY29udGVudD15bGlrdWx1dHVz” />

Lisätietoja:

pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi

ympäristöneuvos Jarmo Muurman, ympäristöministeriö, p. 0295 250 185, etunimi.sukunimi@ym.fi

ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Taru Savolainen, ympäristöministeriö, p. 040 535 8622, etunimi.sukunimi@ym.fi