Merikotka pesii ensimmäistä kertaa Keski-Suomessa
Merikotkan poikaset harjoittelevat parhaillaan lentämistä uusilla reviireillä Keski-Suomessa ja Pohjanmaan sisämaassa. Koko maassa merikotkan poikasia laskettiin tänä kesänä lähes 500.
WWF Suomen merikotkatyöryhmän inventoijat löysivät tänä vuonna yhteensä 506 asuttua merikotkan pesää, joista pesintä onnistui 307:ssä. Poikasia havaittiin yhteensä 492.
Merikotkakannan kasvu vaikuttaa vakiintuneen saaristossa ja rannikolla. Sisämaan järvialueille sen sijaan on syntymässä uusi, joskin harvalukuinen, pesivien merikotkien kanta. Viime vuosina muutamia pareja on asettunut Hämeeseen, Pohjois-Karjalaan ja Koillismaalle, ja tänä vuonna pesintä varmistui ensimmäistä kertaa Keski-Suomessa ja Pohjanmaan sisämaassa.
”Merikotka on nyt yleisempi näky rannikoillamme ja jopa sisämaan järvillä kuin kertaakaan aikaisemmin niiden noin 150 vuoden aikana, jolloin linnustostamme on kerätty tietoa”, kertoo WWF Suomen merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki.
Merikotkien poikastuotto oli hyvä Turun saaristossa, Suomenlahdella ja Merenkurkussa, mutta Ahvenanmaalla laskettiin tänä vuonna selvästi tavallista vähemmän poikasia. Myös Satakunnassa poikasia oli tänä vuonna vain noin puolet tavallisesta.
”Ahvenanmaalla ja Satakunnassa löydettiin viime talvena useita lintuinfluenssaan kuolleita merikotkia. Mitään selvää yhteyttä ei ole kuitenkaan voitu osoittaa lintuinfluenssan ja merikotkan heikon pesimätuloksen välillä, sillä asiaa ei ole lähemmin tutkittu”, kertoo merikotkatyöryhmän kunniapuheenjohtaja ja Ahvenanmaan aluevastaava Torsten Stjernberg.
Merikotka on yksi Itämeren ekosysteemin huippupedoista, joka reagoi herkästi vesistöjen tilassa tapahtuviin muutoksiin. Itämeren suojelukomissio HELCOM on nimennyt merikotkan yhdeksi indikaattorilajiksi, jonka avulla seurataan Itämeren ekosysteemin tilaa. WWF Suomen, lintuharrastajien ja tutkijoiden keräämällä tiedolla on tärkeä rooli tässä seurannassa.
”Aikuisella merikotkalla ei meidän luonnossamme ole vihollisia, mutta on luonnollista, että niiden lisääntymistä alkavat rajoittaa tavalliset tekijät, kuten ravinto, sairaudet ja reviirikamppailut. Näyttää kuitenkin siltä, että vahvistunut merikotkakantamme ainakin toistaiseksi kestää näiden lisäksi myös sen kuolleisuuden, jonka nykyiset tuulivoimalat tai kotkien ravinnostaan saamat lyijymyrkytykset aiheuttavat”, Torsten Stjernberg sanoo.
Vielä 1970-luvulla merikotka oli sukupuuton partaalla ympäristömyrkkyjen takia. Merikotkaa myös vainottiin 1960-luvulle saakka. WWF Suomen merikotkatyöryhmä on toiminut vuodesta 1973 alkaen, jolloin poikasia kuoriutui koko maassa vain viisi. Sinnikkään suojelutyön ansiosta laji onnistuttiin pelastamaan. Aiemmin tänä vuonna julkaistu raportti Merikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival kertoo yksityiskohtaisesti yhdestä maamme historian sykähdyttävimmistä luonnonsuojelun menestystarinoista.
Merikotkan pesintähavaintoja voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen merikotka@wwf.fi.
Lisätietoja:
Aluevastaavat
Ahvenanmaa: Torsten Stjernberg, 040 770 5979
Varsinais-Suomi: Sami Lyytinen, 044 907 2063
Suomenlahti: Hannu Ekblom, 040 765 3602
Satakunta: Seppo Keränen, 0400 151 353
Pohjanmaan sisämaa: Seppo Ojala, 0400 342 711
Merenkurkku: Juhani Koivusaari, 0400 881 349
Lappi, Perämeri ja Koillismaa: Tuomo Ollila, 0400 241 448
Muu Suomi
Heikki Lokki, seurantavastaava, 050 552 5422
WWF:n raportti Merikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival (2017)