Bonnin ilmastokokous käänsi katseet päästötavoitteiden kiristämiseen
Bonnin ilmastokokouksessa on edistytty työssä, jonka on tarkoitus johdattaa yhä vaikuttavampiin ilmastotoimiin ennen vuotta 2020 ja sen jälkeen. Viimeisen neuvottelupäivän lähestyessä loppuaan WWF kannustaa neuvottelijoita ratkaisemaan yhä avoimet kysymykset.
Pariisin ilmastosopimus astui voimaan vuosi sitten. Kaksi viikkoa kestäneessä Bonnin ilmastokokouksessa maat ovat päässeet yhteisymmärrykseen useista sopimuksen täytäntöönpanon kannalta keskeisistä asioista. Tästä huolimatta paljon jää vielä tehtäväksi. Maailman hallitusten tulee lisätä kunnianhimoaan, viimeistellä “Pariisin sääntökirja”, joka määrittelee, miten päästöjä mitataan ja raportoidaan, sekä päättää, miten vuoden 2020 jälkeisiä päästölupauksia arvioidaan ja kiristetään entisestään.
“Samalla kun valtiot aprikoivat tulevaisuutta, ovat kaupungit, yritykset ja paikalliset yhteisöt ottaneet asiakseen edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita. Kansallisella tasolla valtiot ovat kuitenkin lipsumassa ja jäämässä jälkeen”, kommentoi WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
Vuosi 2020 on merkittävä, sillä mikäli ilmastonmuutos halutaan pitää sovitusti alle kahdessa asteessa, täytyy päästöjen kääntyä rajuun laskuun ennen sitä. Valtioiden nykyiset, liian pienet päästövähennyslupaukset johtavat arviolta vähintään kolmen asteen nousuun. Siksi valtioiden on ensi vuoden aikana selkeästi ilmaistava aikeensa vahvistaa omia ilmastotoimiaan.
Bonnissa edistyttiin ilmastosopimuksen teknisissä yksityiskohdissa: näkyvyyttä saivat vuotta 2020 edeltävät ilmastotoimet, paikallisten yhteisöjen ja alkuperäiskansojen ilmastotyö sekä fidžiläiseen osallistavaan ja läpinäkyvään työtapaan viittaava, niin sanottu Talanoa-dialogi, jolla tavoitellaan suurempia ilmastotoimia. Seuraavan ilmastokokouksen isäntämaan Puolan täytyy täydentää Fidžin toimia, jotta sääntökirja saatetaan loppuun. Säännöt antavat raamit Pariisin sopimuksen toimeenpanolle, sekä mahdollistavat lisäisen ja ennakoitavissa olevan rahoituksen kehitysmaille – tähän sisältyy myös menetysten ja vahinkojen korvausmenettely.
“Kaksi vuotta sitten maailman valtiot saivat tärkeän mandaatin Pariisissa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kuitenkin kiihtyvät ja tekojen vauhti ja mittaluokka ovat edelleen riittämättömät. Odotamme, että Puola jatkaa Fidžin perintöä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimo ja visio saadaan siirrettyä käytäntöön”, jatkaa Kolle.
Yhdysvallat oli näkyvästi esillä Bonnin ilmastokokouksessa. Neuvotteluissa nähtiin yli sata eri osavaltioiden johtajaa ja paikallispäättäjää, yksityisen sektorin edustajia ja akateemikkoja, jotka korostivat Trumpin hallituksen ulkopuolista tahtotilaa Yhdysvalloissa. WWF on yksi lukuisista organisaatioista, jotka tukevat “We Are Still In” -liikkeessä mukana olevia yhdysvaltalaisjohtajia. Se on suurin yhteenliittymä, joka on koskaan osoittanut tukensa ilmastotyölle Yhdysvalloissa. Liikkeessä on mukana myös merkittävä joukko yhdysvaltalaisia yrityksiä, esimerkiksi maailman suurin vähittäismyyjä Walmart, energiantuottaja Pacific Gas & Electric sekä teknologiayritykset Google ja Apple.
Lisätietoja:
ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF, p. 050 591 3072, kaarina.kolle@wwf.fi
Seuraava ilmastokokous pidetään 3.–14.12.2018 Katowicessä Puolassa.