Kansainvälinen villin luonnon päivä – rakastettujen isojen kissaeläinten tulevaisuus uhattuna
Lauantaina 3. maaliskuuta vietetään YK:n kansainvälistä villin luonnon päivää. Tänä vuonna päivän teemana on kaikilla mantereilla elävien isojen kissaeläinten suojelu.
Isojen kissaeläinten tulevaisuus on vaakalaudalla kaikkialla. Esimerkiksi elinympäristöjen tuhoutuminen ja salametsästys ovat aiheuttaneet näiden kauniiden eläinten määrässä rajun laskun.
Uljaiden kissaeläinten suojelu on tärkeää, sillä suojelemme samalla useita muita lajeja. Lajien suojelusta hyötyy myös ihminen. Esimerkiksi lumileopardin elinympäristöstä lähtee jokia, joiden alajuoksulla asuu yli 3 miljardia niistä juoma- ja käyttövetensä saavaa ihmistä.
Lanka-ansat tappavat Aasiassa enemmän kuin aseet
Tiikeri oli surmattu ansalangalla Indonesiassa, Riaun provinssissa. Tiikeri löydettiin ansalanka vielä kiinni tassuissaan.
Vaijerista ja kaapelista valmistettuja lanka-ansoja käytetään kasvavassa määrin tiikereiden elinalueilla. Vaikkei näitä julmia ansoja olekaan aina tarkoitettu kissaeläimille, tappavat ne tällä hetkellä Aasiassa enemmän tiikereitä kuin aseet.
Ansaan jäävän eläimen kuolema saattaa olla hidas. Ansaan jääneet tassunsa vapaiksi järsivät kissaeläimet kuolevat nälkään, sillä ne eivät pysty raajarikkoina metsästämään ravintoa. WWF:n tietojen mukaan metsänvartijat poistavat Aasian suojelualueilta vuosittain tuhansia ansoja, mutta sen arvellaan olevan vain jäävuoren huippu.
Tiikereitä kasvatetaan laitonta kauppaa varten
Salametsästäjien kynsistä Thaimaassa pelastettu tiikerinpentu, josta otetaan verinäytettä.
Luonnossa eri puolilla Aasiaa arvioidaan tällä hetkellä elävän noin 3900 tiikeriä. Kiinassa, Thaimaassa, Laosissa ja Vietnamissa sijaitsevilla tiikerifarmeilla arvellaan olevan jopa noin 8000 vankeudessa elävää tiikeriä.
Joskus turistikohteiksikin verhoilluilla farmeilla tiikereitä kasvatetaan niiden ruumiinosilla käytävän kaupan vuoksi. Lähes kaikille tiikerin osille on nykyäänkin kysyntää esimerkiksi lääkeaineiksi, viinin valmistukseen tai status-symboliksi. Farmien toiminta uhkaa myös vapaana eläviä tiikereitä, sillä ne ruokkivat eläinten osilla käytävää laitonta kauppaa.
Tiikereiden vähentyminen on johtanut leijonanluun kysynnän kasvamiseen
Leijonanpentu leikkii sulalla.
Koska tiikereiden vähäinen määrä on johtanut niiden osilla käytävän laittoman kaupan hankaloitumiseen, käytetään leijonanluuta tuoreimpien todisteiden mukaan korvikkeena. Suuntaus aiheuttaa uuden uhan leijonille, joiden määrä on kolmen sukupolven aikana romahtanut 40 prosentilla elinympäristön menetyksen ja ihmisen toiminnan vuoksi.
Karjatalous hävittämässä Amerikan mantereen suuren kissapedon
Jaguaari lähikuvassa.
Amerikan mantereen suurimman kissaeläimen, jaguaarin, elinympäristö kattaa nykyisin vähemmän kuin puolet sen historiallisesta levinneisyysalueesta. Karjan kasvatuksen ja plantaasiviljelyn aiheuttama elinympäristön tuhoutuminen uhkaa lajin selviytymistä. Plantaaseilla tuotetaan sokeria, palmuöljyä ja soijaa. Lumileopardin tavoin elintavoiltaan hyvin arkojen jaguaarien tarkan määrän laskeminen on hankalaa, mutta kaikki merkit viittaavat sen vähenemiseen. Jaguaareja myös surmataan esimerkiksi kostoksi niiden karjalle aiheuttamista vahingoista ja niiden ruumiinosien kasvavan kysynnän vuoksi.
Kostotoimet lumileopardille salametsästyksen veroinen uhka
Lumileopardi etenee vuorenrinteellä Intiassa.
Monet tiedostavat salametsästyksen uhkaavan lumileopardeja. Lumileopardien karjalle ja paimentolaisten elinkeinolle aiheuttamien vahinkojen kostotoimet ovat kuitenkin myös yksi suurimmista vuorten kissapedon välittömistä uhista. Vuoristoalueilla karjaa on usein villieläimiä enemmän tarjolla saaliiksi ja tämä johtaa kierteeseen, jossa elinkeinonsa uhatuksi kokevat paimenet tappavat karjaansa saalistavia lumileopardeja. Lumileopardin elintila kaventuu ihmisten ja karjan levittäytyessä sen elinalueille.
Tiikeri lähikuvassa.
Isojen kissaeläinten suojelussa on suuria haasteita, mutta tutkimukset osoittavat toimenpiteiden kannattavan. Esimerkiksi vuonna 2016 tiikereiden määrä oli noussut ensimmäistä kertaa suojelutoimenpiteiden historiassa. WWF Suomen pitkäaikaisissa kumppanimaissa Bhutanissa ja Nepalissa on tehty tiikerilaskentoja ja tulokset ovat olleet kannustavia. Odotamme jännityksellä, saavutammeko tavoitteen tuplata tiikereiden määrä vuoteen 2022 mennessä.
Jatkamme tärkeää työtä isojen kissaeläinten suojelemiseksi esimerkiksi tukien kyläyhteisöjä petojen, niiden saaliseläinten ja elinympäristöjen huomioimisessa sekä perustaen karjaa koskevia vakuutusjärjestelmiä. Näiden ainutlaatuisten eläinlajien elpyminen voi hyödyttää myös paikallista väestöä esimerkiksi vaihtoehtoisten elinkeinojen ja paremman vesihuollon myötä. Tiikereiden kotimetsillä on merkittävä rooli vesitasapainon ylläpidossa ja metsät tarjoavat myös muita hyötyjä kyläyhteisöille. Lisäksi tiikerit houkuttelevat alueelle ekomatkailijoita.