Muovisaasteongelma pahenee vuosi vuodelta, vaikka ratkaisut ovat tiedossa
WWF:n raportti paljastaa vakavia ongelmia maailmanlaajuisessa tavassa tuottaa, käyttää ja hävittää muovia. Puutteellisen järjestelmän tuloksena luontoon päätyy joka vuosi miljoonia tonneja muoviroskaa.
Nykyinen muovin tuotantoon, käyttöön ja hävittämiseen liittyvä järjestelmä suosii uuden muovin tuottamista muttei velvoita ketään vastaamaan lisääntyvästä jätteestä, selviää tänään julkaistusta WWF:n raportista Solving Plastic Pollution Through Accountability.
”Muovin tuottajat eivät ole taloudellisesti vastuussa siitä, mitä tuotteille tapahtuu käytön jälkeen, vaan jatko on täysin kuluttajien ja jätteenkäsittelyn harteilla. Samaan aikaan uuden muovin ja kertakäyttöisten muovituotteiden valmistaminen ja myyminen on kannattavampaa kuin olemassa olevan materiaalin hyödyntäminen”, tiivistää WWF Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo.
Raportin mukaan vuonna 2016 uutta muovia tuotettiin yhteensä 396 miljoonaa tonnia, mikä vastaa 53 kiloa muovia maapallon jokaista ihmistä kohden. Lähes puolet uudesta muovista menee kertakäyttöisiin tuotteisiin, kuten ruokapakkauksiin, muovipulloihin ja muovipusseihin. Jätteenkäsittely ei useassa osassa maailmaa pysty vastaamaan yhä kasvavaan muovimäärään.
”Luontoon päätyy vuoteen 2030 mennessä arviolta 104 miljoonaa tonnia muoviroskaa, jos muovin tuotanto jatkaa kasvamistaan eikä tapaamme käsitellä muovia muuteta perustavanlaatuisesti. Sekä tuotetun muovin määrään että käsittelyyn tulee puuttua”, Soirinsuo sanoo.
Luonnossa muovia päätyy maaperään, pohjavesiin ja jopa hengittämäämme ilmaan. Tutkimustietoa muovisaasteen määristä ja vaikutuksista tarvitaan vielä lisää. Esimerkiksi muovisaasteen vaikutukset ihmisiin ovat vasta selviämässä. Merissä 240 lajin on todettu syöneen muovia ja yli 270 lajin kärsivän muoviroskaan sotkeutumisesta ja kuristumisesta.
Merissä olevan muovin määrän odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, jos muovin tuotantoon, käyttöön ja hävittämiseen liittyvää järjestelmää ei muuteta. Vastaavasti järjestelmää muuttamalla muovisaasteongelma voidaan ratkaista yhden sukupolven aikana.
”Aivan ensimmäiseksi muovin päätyminen meriin tulee lopettaa kansainvälisellä sopimuksella. Siinä sovittaisiin maiden omien toimintasuunnitelmien lisäksi tukikeinoista kehittyvien maiden jätehuollon parantamiseksi”, Soirinsuo sanoo.
Sopimuksesta tulee aloittaa neuvottelut YK:n ympäristökokouksessa (UNEA) 11.–15.3.
”Lisäksi muovin hinnan tulee vastata sen todellisia kustannuksia ympäristölle ja ihmisille, ja olemassa olevia muovin käytön vähentämiseen tähtääviä mekanismeja tulee vahvistaa. Tavoitteena tulee olla, että 100 prosenttia muovista kerätään kierrätykseen”, Soirinsuo sanoo.
WWF kerää nimiä vetoomukseen kansainvälisen, laillisesti sitovan muoviroskasopimuksen solmimiseksi. Allekirjoituksia on kolmessa viikossa kertynyt 259 050.
Lisätiedot:
Raportti Solving Plastic Pollution Through Accountability, WWF, 2019 (tuotettu yhteistyössä Dalbergin kanssa)
Meriasiantuntija Anna Soirinsuo, WWF Suomi, anna.soirinsuo@wwf.fi, 050 322 6728