Suomen on saatava EU tekemään kriittiset ilmastopäätökset EU-puheenjohtajuuskaudellaan
EU on aina ratkaisevilla hetkillä onnistunut nostamaan kansainvälisen ilmastopolitiikan tasoa. Samaa odotetaan nyt myös alkavalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.
Suomi aloittaa EU-puheenjohtajuuden haastavassa tilanteessa. EU-johtajat eivät päässeet vielä sopuun EU:n hiilineutraaliustavoitteesta vuodelle 2050. Samaan aikaan YK:n pääsihteeri ja kansainvälinen yhteisö jo odottavat, että EU päivittää kunnianhimoisen lyhyen tähtäimen eli vuoden 2030 päästövähennystavoitteen. Lyhyen tähtäimen tavoitteesta ei ole kuitenkaan vielä EU:ssa virallista prosessia käynnissä, joten Suomen täytyy se puheenjohtajana aloittaa mahdollisimman nopeasti.
Suomen uuden hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat herättäneet paljon huomiota ulkomailla. Samalla ne ovat lisänneet odotuksia Suomen puheenjohtajuuskaudelle.
“EU on aina onnistunut nostamaan ratkaisevilla hetkillä kansainvälisen ilmastopolitiikan tasoa. Samaa odotetaan Suomen puheenjohtajuuskaudelta. Suomen on nostettava EU takaisin ilmastojohtajien joukkoon”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Jotta EU kantaisi oikeudenmukaisen vastuunsa maapallon lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen, vuoden 2030 tavoite pitäisi nostaa nykyisestä 40 prosentista vähintään 65 prosenttiin.
“Jos EU ei lunasta aiempia lupauksiaan Pariisin sopimuksen toimeenpanosta, se on tietoinen päätös luopua 1,5 asteen tavoitteesta. Tämä olisi katastrofaalista kansainvälisille ilmastoneuvotteluille. EU on maailman suurin talous ja globaalisti kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja. EU:lla ei olisi myöskään enää uskottavuutta vaatia muita suuria saastuttajamaita parantamaan toimintaansa.”
Suomi on ohjelmassaan huomioinut, että EU:n yhteisen budjetin tulisi selkeästi edistää ilmastotavoitteita. Ilmastotoimiin käytettävän osuuden tulisi kuitenkin olla 40 prosenttia Suomen mainitseman 25 prosentin sijaan. EU:n ei pidä enää rahoittaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia projekteja.
EU:n on ratkaistava luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen yhdessä ilmastokriisin kanssa. Luonto köyhtyy hälyttävää tahtia niin Suomessa kuin muuallakin. Hallitustenvälisen IPBES-luontopaneelin mukaan sukupuutto voi uhata jopa miljoonaa kasvi- ja eläinlajia. Myös Suomessa lajien uhanalaistuminen on lisääntynyt.
“EU ohjaa luontodirektiivien kautta merkittävästi luonnon monimuotoisuuden tilaa. Olemme kuitenkin epäonnistumassa monimuotoisuuden kadon pysäyttämisessä vuoteen 2020 mennessä. Suomen pitää puheenjohtajana varmistaa, että ilmastokriisin lisäksi luonnon köyhtymisen pysäyttäminen todella ohjaa EU:n toimintaa”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.
Lisätiedot
Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, puh. +358 50 434 4972, mia.rahunen@wwf.fi