WWF iloitsee: Susipolitiikassa askel parempaan suuntaan
Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema uusi susikannan hoitosuunnitelma on edistysaskel susikiistan ratkaisussa. Suunnitelman luonnoksessa nostetaan keskeiseksi tavoitteeksi suden sietämisen edistäminen ja esitetään useita toimenpiteitä, jotka voivat auttaa ihmisten ja susien välistä rinnakkaiseloa.
Maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman susikannan hoitosuunnitelman toivotaan auttavan petoalueilla eläviä ihmisiä sietämään susia aiempaa paremmin. Hoitosuunnitelmassa ehdotetaan muun muassa suden aiheuttamien kotieläin- ja koiravahinkojen korvaamista täysimääräisesti. Lisäksi alueille, joille on vasta muodostumassa susireviiri, suunnattaisiin ennakoivaa viestintää.
”Susikiista on käynyt kuumana pitkään, ja moni osapuoli on jo väsynyt riitelyyn. Rauhanomaisen rinnakkaiselon edistämiseen tähtäävästä suunnitelmasta voivat hyötyä niin ihmiset kuin sudetkin”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.
Rinnakkaiselon edistäminen on tärkeää suden suojelun kannalta, sillä lajilla ei ole ihmisen lisäksi luontaisia vihollisia. Laillisen pyynnin lisäksi suden salametsästys on yleistä. Ihmisten suhtautumiseen vaikuttavat vahingot, joita sudet aiheuttavat esimerkiksi metsästyskoirille, kotieläimille ja poroille. Susia myös pelätään, vaikka niiden ei tiedetä vahingoittaneen ihmistä Suomessa vuoden 1882 jälkeen.
”Sutta kohtaan tunnettua pelkoa ei pidä vähätellä. Samalla pitää muistaa, ettei sitä kohtaan koettu pelko ole usein suhteessa todelliseen riskiin. Ihmisten ja susien välinen rinnakkaiselo on mahdollista”, Tolvanen sanoo.
Suomen susikanta on vaihdellut huomattavasti 2000-luvulla laittoman ja laillisen metsästyksen takia. Suomessa elää uusimman arvion mukaan 185–205 sutta. Laji luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Esimerkiksi Saksassa, Puolassa, Liettuassa ja Latviassa on selvästi enemmän susia kuin Suomessa.
Susien tilanne ei parane poronhoitoalueella
Kannanhoitosuunnitelman suurin puute on, ettei se paranna susien tilannetta poronhoitoalueella. Maaliskuussa julkaistun virallisen arvion mukaan alueella ei ole yhtään susilaumaa.
”Susilaumat on hävitetty koko poronhoitoalueelta, joka on pinta-alaltaan noin kolmasosa Suomesta. On surullista ja väärin, ettei muuten lupaavassa kannanhoitosuunnitelmassa puututa tähän räikeään epäkohtaan”, Tolvanen sanoo.
Yksi kannanhoitosuunnitelman tärkeimmistä tavoitteista on saavuttaa suden suotuisa suojelutaso. Se tarkoittaa, että lajin tulevaisuus on turvattu pitkällä aikavälillä eikä sen luontainen levinneisyysalue pienene.
”Suden levinneisyysalue on pienentynyt Suomessa susipolitiikan takia poronhoitoalueen verran, joten suotuisasta suojelun tasosta ollaan vielä kaukana. Tavoitteena tulee olla, että susi voi asettua ja elää ainakin Lapin suurissa kansallispuistoissa.”
Yksi keino luoda susireviirialueita poronhoitoalueelle olisi hoitosuunnitelmassa mainittu luonnonarvokauppa. Se voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi taloudellisia kannustimia susia sietävälle paliskunnalle.