Ilmastonmuutos köyhdyttää luontoa nopeasti kaikkialla maapallolla, ilmenee WWF:n taustaselvityksestä

Ilmastonmuutos muuttaa luontoa yksipuolisemmaksi, kun elinympäristöt heikkenevät ja lajien sukupuutto kiihtyy, ilmenee WWF:n yhteenvedosta IPBES- ja IPCC-tutkimuksista. Valtioiden päätökset ilmastokriisin torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden pysäyttämiseksi ovat täysin riittämättömiä.

Luonto muuttuu maapallolla yhä yksipuolisemmaksi ilmastonmuutoksen ja ihmisten haitallisten toimien, kuten luonnonvarojen ylikulutuksen takia, ilmenee WWF:n taustaselvityksestä. Madridin ilmastokokouksessa julkaistu selvitys kokosi yhteen tieteellisen tiedon ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden yhteydestä. Selvitys tarkastelee tuoreimpia hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:n raporttia ja ilmastopaneeli IPCC:n kolmea raporttia. Luonto köyhtyy, koska elinympäristöt heikentyvät, lajeja kuolee paikalliseen ja täydelliseen sukupuuttoon sekä haitalliset vieraslajit leviävät ympäri maapalloa.

“Ilmastokriisin ratkaisu ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen kulkevat käsi kädessä. Emme pysty suojelemaan ainutlaatuista luontoa ja lajeja, mikäli ilmastokriisiä ei ratkaista. Monimuotoinen luonto suojelee meidän ihmisten hyvinvointia tarjoamalla vettä, ruokaa, lääkkeitä ja suojaa. Monimuotoinen luonto pystyy myös paremmin vastaamaan ilmastonmuutoksen seurauksiin”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Arvioiden mukaan maailmassa on kahdeksan miljoonaa kasvi- ja eläinlajia. IPBES:n arvion mukaan jopa kahdeksasosa eli miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon, osa lähimpinä vuosikymmeninä. Jos maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta, eläin- ja kasvilajien paikalliset sukupuutot, metsäpalot, sään ääri-ilmiöt sekä vieraslajien, tuholaisten ja tautien leviäminen lisääntyvät merkittävästi verrattuna 1,5 asteen lämpenemiseen. Lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen on välttämätöntä.

Kaikki maapallon elinympäristöt ja niiden eläin- ja kasvilajit ovat uhattuina. Metsäalasta on jo hävinnyt lähes kolmannes esiteolliseen aikaan verrattuna. Jo 95 prosenttia merien pintavesistä on happamoitunut maapallon merialueilla. Vuoteen 2050 mennessä arktinen tundra-alue pienenee jopa puoleen nykyisestä. Vuosien 1700 ja 2000 välillä olemme menettäneet lähes 90 prosenttia maapallon kosteikkoalueista.

Tällä hetkellä käynnissä olevassa Madridin ilmastokokouksessa WWF vaatii, että valtiot sitoutuvat päästövähennyksiin, jotka pitävät maapallon lämpenemisen 1,5 asteessa. Samanaikaisesti valtioiden pitää puuttua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen. Nykypäätöksillä molemmat tavoitteet ovat karkaamassa.

“Luonto köyhtyy kaikkialla maailmassa, mutta emme ole nähneet valtioilta vakuuttavia toimia sen pysäyttämiseksi. Päästövähennysten lisäksi valtioiden pitää muun muassa pysäyttää metsäkato ja saada maankäyttö kestäväksi”, Luukkonen toteaa.

WWF: Climate, Nature and our 1.5 Future

Suojelujohtaja
Jari Luukkonen