Ilmastonmuutos lisää Etelä-Suomen lumettomia talvia – monet luonnossa tapahtuvat muutokset näkyvät jo nyt

Ilmastonmuutos on jo muuttanut suomalaisille tuttuja maisemia: metsiä, Itämerta ja Lapin tuntureita. Tiedot ilmenevät WWF:n teettämästä taustaselvityksestä.

Tänä talvena Etelä-Suomessa koettu erittäin lämmin sää on yhä todennäköisempi tulevina talvina ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastonmuutos lisää Etelä-Suomen talvien vesisateita sekä vähentää lumen ja roudan määrää. Pahimmissa ennusteissa lumipäivien määrä vähenisi Pohjois-Euroopassa jopa 60 päivää vuosisadan loppuun mennessä.

“Lumen väheneminen Etelä-Suomessa vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi karhujen talviuneen ja valkoisen suojavärin vaihtaviin eläimiin, kuten metsäjänikseen”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Tiedot ilmenevät WWF:n teettämästä taustaselvityksestä, joka tarkastelee viimeaikaisten tutkimusten perusteella, miten ilmastonmuutos muuttaa ja on jo muuttanut elinympäristöjä Suomessa. Selvitys keskittyy kolmeen suomalaisille tuttuun luontomaisemaan: metsään, Itämereen ja Lapin tuntureihin.

Etelä-Suomen metsiin on odotettavissa aiempaa enemmän tuhoja.

“Roudan puutteen takia puut kaatuvat talvimyrskyissä nykyistä helpommin. Lisäksi hyönteisten aiheuttamat metsätuhot pahenevat. Esimerkiksi riski mittaville kirjanpainajan tuhoille kuusikoissa kasvaa, ja myös uusia metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä pääsee levittäytymään meille etelästä”, Tolvanen sanoo.

Ilmastonmuutos lisää myös haitallisten vieraslajien leviämistä. Esimerkiksi kasveista jättipalsami ja japanintatar sekä eläimistä supikoira voivat levittäytyä yhä laajemmalle vieden elintilaa muilta lajeilta. Suomeen voi levittäytyä myös uusia haitallisia vieraslajeja, kuten pesukarhu.

Itämeri on matala sisämeri, joka on erityisen haavoittuvainen ilmaston lämpenemiselle. Itämeren veden lämpötila nousee, minkä seurauksena jääpeitteen laajuus pienenee ja jää ohenee. Tästä kärsii esimerkiksi talvella poikasensa synnyttävä itämerennorppa. Tulevaisuudessa sinilevätilanne todennäköisesti pahenee, sillä runsastuvat sateet huuhtovat yhä enemmän orgaanista ainetta Itämereen. Kesäisin haitallisia sinilevän massaesiintymisiä on todennäköisesti yhä useammin ja sinilevälautat ovat nykyistä paksumpia. Itämeren rehevöityminen suosii särkikaloja, mutta heikentää hauen, siian ja mateen elinolosuhteita.

Tunturi-Lapin kasvit ja eläimet ovat kaikista heikoimmassa asemassa ilmastonmuutoksessa. Lämpötilan nousu tuo Lappiin lisää etelän lajeja, eivätkä pohjoisen lajit pääse siirtymään tuntureiden huippuja korkeammalle eivätkä Jäämeren rannikkoa kauemmas pohjoiseen.

“Monet tunturilajeista ovat jo nyt uhanalaisia, ja olemme vaarassa menettää osan niistä Suomesta kokonaan. Eniten tulevat kärsimään ylimmän tunturivyöhykkeen lajit, kuten esimerkiksi jääleinikki, kiiruna ja keräkurmitsa”, Tolvanen toteaa.

Ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeämpää kuin koskaan Suomen luonnon ja lajien suojelemiseksi.

“Vaikka peruuttamatonta tuhoa on jo tapahtunut, voimme vielä vaikuttaa tulevien muutosten voimakkuuteen. Globaalit kasvihuonekaasupäästöt pitää puolittaa vuoteen 2030 mennessä, joten nopea luopuminen fossiilisista polttoaineista on ainoa vaihtoehto. Suomessa pitää esimerkiksi lopettaa fossiilisten polttoaineiden tuet ja turpeen energiakäyttö, jotka ovat täysin ristiriidassa ilmasto- ja luonnonsuojelutavoitteiden kanssa”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

WWF toteutti selvityksen ja nettisivuston OP Ryhmän tuella.

“Finanssialalla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Oman toimintamme osalta OP Ryhmän tavoitteena on olla päästötön vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2020 aikana toteutamme myös 20 ilmastonmuutoksen hillintää tukevaa toimenpidettä, joista WWF Suomen selvitys on yksi esimerkki. Haluamme lisätä tietoa ilmastomuutoksen vaikutuksista suomalaisten arkeen myös yhteistyökumppaniemme kautta”, sanoo OP:n brändi- ja yritysvastuujohtaja Kati Ihamäki.

Muutoksista kertova nettisivusto on avattu osoitteessa wwf.fi/ilmastonmuutos-suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutus Suomen luontoon esimerkkiympäristöissä. WWF 2019. (pdf)

Lisätiedot

Suomen luonto: Petteri Tolvanen, ohjelmapäällikkö, 0400 168 939, [email protected]

Ilmastopolitiikka: Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, 050 434 4972, [email protected]

OP Ryhmä: OP:n viestintä, 050 5239904, [email protected]