Ympäristöjärjestöt vaativat HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelmaan tiukennuksia – vuonna 2007 sovituista toimista vain neljäsosa tehty

HELCOM-maiden (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio) edustajat ja sidosryhmät kokoontuivat eilen Helsinkiin käsittelemään ehdotuksia Itämeren toimintasuunnitelman (Baltic Sea Action Plan) päivittämiseksi. Nykyisen toimintasuunnitelman hyväksyivät kaikki Itämeren maat vuonna 2007, jolloin tavoite Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ja merialueiden suojelemiseksi asetettiin vuoteen 2021.

Tavoitteeseen on enää vuosi aikaa, mutta maat ovat vielä kaukana niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta: Vuonna 2018 tehdyn arvion mukaan vain 24 prosenttia suojeluohjelman 177 kansallisesta toimenpiteestä oli toteutettu ja 60 prosenttia oli osittain toteuttamatta. Kaikkien maiden yhteisistä toimenpiteistä sen sijaan 68 prosenttia on arvion mukaan toteutunut.

”Ohjelma on tärkeä työkalu Itämeren suojelussa, mutta se ei ole riittävän kunnianhimoinen ja sen täytäntöönpano on ollut riittämätöntä”, WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan toteaa.

“Itämeren tila on niin heikko, ettei se kestä enempää ihmisen luomia paineita, vaan suojelutoimia tulee tehostaa”, lisää erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Ohjelma on tärkeä työkalu Itämeren suojelussa, mutta se ei ole riittävän kun­nian­hi­moi­nen ja sen täy­tän­töön­pa­no on ollut riit­tä­mä­tön­tä.

Vanessa Ryan

Ohjelma on tärkeä työkalu Itämeren suojelussa, mutta se ei ole riittävän kun­nian­hi­moi­nen ja sen täy­tän­töön­pa­no on ollut riit­tä­mä­tön­tä.

Vanessa Ryan

Varjosuunnitelma varautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

Vastauksena toimimattomalle Itämeren suojeluohjelmalle ympäristöjärjestöt esittävät tänään Helsingin komission kokouksessa ”varjosuunnitelman”, jonka noudattaminen olisi välttämätöntä Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi, Itämeren monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi. WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto yhdessä Coalition Clean Balticin kanssa vaativat Itämeren maita ottamaan varjosuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet mukaan päivitettyyn toimintasuunnitelmaan.

“Itämeren rehevöitymistä ei ole lupauksista huolimatta saatu pysäytettyä. Kulunut sateinen talvi ja sen myötä lisääntynyt ravinnehuuhtouma on hälyttävä esimerkki siitä, minkälaisia haasteita ilmastonmuutos tuo mukanaan”, Ryan sanoo.

Vuonna 2007 laaditussa toimintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä muun muassa Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseksi, monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä meriliikenteen haittojen estämiseksi. Järjestöjen varjosuunnitelma sisältää toimenpide-ehdotuksia kaikille samoille osa-alueille kuin alkuperäinenkin, mutta sen vaatimukset ovat kunnianhimoisempia. Järjestöt vaativat muun muassa, että 30 prosenttia Itämeren merialueista tulisi suojella.

”Kattavalla suojelualueverkostolla turvataan vedenalaisen luonnon monimuotoisuus, sillä riittävän suuret ja toisiinsa kytkeytyneet suojelualueet auttavat lajeja selviytymään muuttuvassa ilmastossa ja ihmisen toiminnasta aiheutuvan paineen alla”, Ryan perustelee.

Esimerkkejä varjosuunnitelman suosituksista:

SUOJELUALUEET

Merialueiden suojelutavoitetta tulee kiristää niin, että vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia Itämeren merialueista on suojeltuja. Suomessa tämän tavoitteen saavuttamista edistäisivät esimerkiksi Porkkalan kansallispuiston perustaminen, merialueiden lisääminen Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ja Suomen vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden huomioiminen suojelualueverkoston kehittämisessä.

VAELLUSKALAT

Vaelluskalojen esteetön pääsy jokiin ja vesivoimapatojen takana oleville lisääntymisalueilleen on varmistettava päivittämällä kansalliset vesilainsäädännöt niin, että niissä huomioidaan EU:n vesipuitedirektiivin vaatimukset esteettömyydestä sekä lisäämällä kaikille padoille velvoite kalateiden rakentamiseen.

REHEVÖITYMINEN

Rehevöitymisen estämiseksi maataloudessa tulisi edistää suljettua ravinnekiertoa ja ravinteiden kierrätystä. Lisäksi eläinten tehotuotantoa tulisi rajoittaa. Meriliikenteen aiheuttamien ravinnepäästöjen vähentämiseksi tulisi uusia päästökieltoja asettaa harmaille vesille ja ruokajätteelle. Lisäksi jätevesien päästökielto tulisi laajentaa koskemaan myös rahtialuksia.

Tutustu järjestöjen varjo-ohjelmaan

Lue lisää HELCOMin Baltic Sea Action Planista

Lisätiedot:

Vanessa Ryan, meriasiantuntija WWF, 040 763 0000, [email protected]

Tapani Veistola, erityisasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto, 0400 615 530, [email protected]

Lisätiedot:

Meriasiantuntija
Vanessa Ryan