Luontoliven uusi kamera vie katsojat ennennäkemättömän lähelle naalia: kamera kuvaa naalien pesäkumparetta

Livekuvaa lähetetään naalien pesäkumpareelta Ruotsista. Ruotsin ja Norjan tunturialueilla naalikannat ovat kasvaneet, ja tavoitteena on palauttaa naali myös Suomen luontoon.

WWF:n Luontoliven katsojille tarjoutuu nyt ennennäkemätön mahdollisuus seurata arktisilla alueilla elävää naalia ruudun välityksellä. Naali esiintyy Suomessa erittäin harvalukuisena vain pohjoisimmilla tunturialueilla, ja se on Suomessa äärimmäisen uhanalainen. Naaleja arvioidaan liikkuvan Suomessa vain kymmenkunta yksilöä, ja edellinen naalin pesintä varmistettiin Suomessa yli 20 vuotta sitten.

Naalikamera tarjoaakin mahdollisuuden tutustua naaliin länsinaapurimme puolelta. Livekuvaa lähetetään naalien pesäkumpareelta Ruotsin Jämtlandista, joka on eräs naalin esiintymisen ydinalueista Pohjoismaissa. Kahden täysikasvuisen naalin tiedetään asuvan pesällä.

”Naalit ovat uteliaita ja yleensä aktiivisia eläimiä. Kesä saattaa paljastaa, onko naalipari onnistunut saamaan pentuja”, kertoo WWF Ruotsin naaliasiantuntija Sandra Jönsson.

Jönssonin mukaan naalit viettävät aikaa pesällä etenkin silloin, jos naaleilla on pentuja. On siis mahdollista nähdä naalien leikkivän, syövän ja lepäävän pesällä.

Ruotsin ja Norjan tunturialueilla naalikannat ovat kasvaneet suojelutoimien ansiosta, ja tavoitteena on palauttaa naali myös Suomen luontoon.

”Pohjoismaissa on tehty vuosikymmeniä sinnikästä työtä naalin pelastamiseksi, ja pitkään taantunut kanta on saatu viime vuosina lopultakin kasvuun. Naapurimaiden kannan kasvun myötä mahdollisuus naalin asettumisesta pesimään jälleen myös Suomessa on kasvanut”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Ruotsissa ja Norjassa elää arviolta 350 naalia, ja viime kesänä havaittiin jopa 98 naalin pentuetta. Suomessa naalin tiedetään edellisen kerran varmuudella pesineen vuonna 1996, mutta lajista tehdään vuosittain havaintoja.

”Hyvistä uutisista huolimatta tunturipaljakan supistuminen ilmaston lämpenemisen myötä on tulevaisuudessa suuri uhka naalin ja muiden tunturilajiemme selviämiselle”, Tolvanen muistuttaa.

WWF Suomi perusti alkuvuodesta 2020 uudelleen naalityöryhmän koordinoimaan lajin suojelutyötä Suomessa. Ryhmässä on mukana Metsähallituksen Luontopalvelujen ja WWF:n lisäksi lajin seurantaa ja suojelutoimia tekeviä henkilöitä. Työryhmän ensimmäinen tavoite on lisätä naalin ruokinta-automaatteja ja riistakameroita Suomen Lapissa. Tunturialueille aiemmin asennetuista kameroista on saatu kullanarvoista tietoa Suomen naalitilanteesta.

Naalikamera toteutetaan yhdessä WWF Ruotsin kanssa. Kameran teknisestä toteutuksesta vastaavat LiveEye ja Pukki Visuals.

Naalikamera on osa WWF:n Luontoliveä

Naalikamera on osa WWF:n Luontolive-palvelua, jossa seurataan myös muita suoria lähetyksiä luonnosta. Tällä hetkellä Luontolivessä seurataan naalien lisäksi raakkujen ja sääksien elämää.  Suorissa lähetyksissä on aiemmin seurattu muun muassa saimaannorppia, ahmoja, kyitä, metsälintuja, metsäpeuroja, liito-oravia ja järvilohia. Lähetyksiä on katsottu yhteensä noin yhdeksän miljoonaa kertaa.

Ohjelmapäällikkö
Petteri Tolvanen