WWF jatkaa työtä sisävesien kuormituksen vähentämiseksi – myös lisääntyvien talvisateiden aiheuttamat tulvat halutaan aisoihin

Ympäristöjärjestö WWF aloittaa heinäkuun alussa uuden kenttähankkeen, jonka tavoitteena on ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentäminen sisävesissä. Sisävesien suojelutyö on myös Itämeren suojelua, sillä rannikkovesien kuormitus tulee suurelta osin mereen laskevista joista. Kaksi ja puoli vuotta kestävä hanke keskittyy Ingarskilanjoen, Siuntionjoen ja Inkoonjoen valuma-alueille läntiselle Uudellemaalle. Mukaan etsitään halukkaita maa- ja metsäalueiden omistajia.

Hanke on jatkoa samalla alueella toteutetulle, ja vuodenvaihteessa päättyvälle, Vesiensuojelu 4K-hankkeelle. Uusi hanke on nimeltään VALUTA (valuma-aluetason vesienhallinta). Siihen suunnitellut toimet ovat syntyneet niistä keskeisistä havainnoista, joita meneillään olevassa hankkeessa on tehty.

”Vesiensuojelu 4K-hankkeessa on noussut vahvasti esiin tarve toimille, jotka viivyttävät vettä ja tasaavat vesimääriä ja virtaamia. Kaikkien muistissa ovat vielä viime helmikuun rankkasateet, jotka aiheuttivat etelässä talvitulvia, ja ravinteita huuhtoutui vesistöihin valtavia määriä. Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateiden on ennustettu jopa lisääntyvän. Siksi vesienhallintaan ja eroosion torjuntaan liittyvät toimet ovat erittäin tärkeitä”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Ingarskilanjoen tila on hyvä, mutta Inkoonjoki ja Siuntionjoki ovat tyydyttävässä tilassa. Jokien mukanaan tuoma kuormitus rehevöittää merenlahtia, mikä näkyy esimerkiksi laajoina sinileväesiintyminä Itämeren rannikolla. Hankkeen tavoitteena on saada sekä Inkoon- että Siuntionjoen veden laatu kehittymään kohti hyvää tilaa ja säilyttää Ingarskilanjoen hyvä ekologinen tila.

Kaikkien kolmen joen alueella on vedenhallintaan liittyviä ongelmia, kuten tulvivia peltoja ja sortuvia joenpenkkoja. Ravinteiden ja kiintoaineksen pidättämiseksi VALUTA-hankkeessa muun muassa rakennetaan kosteikkoja, ennallistetaan soita ja muutetaan suoraksi ruopattuja puroja luonnontilaiseksi. Myös pohjapatoja, kaksitasouomia ja tulvatasanteita rakennetaan.

Hankkeessa huomioidaan jokien valuma-alueet kokonaisuudessaan. Siten myös ojitetuista talousmetsistä tulevia ravinnekuormia pyritään vähentämään ja tulvahuippuja tasaamaan muun muassa metsäkosteikkoja rakentamalla.

Yhteistyö maanomistajan kanssa edellytyksenä

WWF kutsuu nyt alueen maan- ja metsänomistajia mukaan konkreettiseen työhön sekä vedenhallinnan että jokien vedenlaadun parantamiseksi.

”Kohteita suunnitellaan ja edistetään ainoastaan yhteistyöllä maanomistajien kanssa. Toivomme, että kiinnostuneet maanomistajat ottavat hankkeeseen yhteyttä”, sanoo Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Maanomistaja voi ilmoittautua mukaan hankkeeseen sähköpostitse [email protected], puhelimitse Jenny Jyrkänkallio-Mikkola 040 500 6968 tai myöhemmin heinäkuussa perustettavien hankkeen nettisivujen kautta.

VALUTA-hankkeen vetäjänä toimii WWF Suomi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien lisäksi esimerkiksi ojitusyhteisöjen, kuntien, erilaisten yhdistysten ja ympäristöviranomaisten kanssa.

Hankkeen kokonaisbudjetti on runsaat 446 000 euroa. Sen rahoituksesta vastaavat ympäristöministeriö ja WWF. WWF:n rahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön WWF:lle tekemä suurlahjoitus. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 50 prosentilla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.

Suojeluasiantuntija
Jenny Jyrkänkallio-Mikkola