WWF:n tuore raportti: Pohjatroolaus vaikeuttaa Itämeren toipumista
Pohjatroolaus on merkittävä syy Itämeren huonoon tilaan. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta ympäristöjärjestö WWF:n raportista, jossa analysoidaan pohjatroolauksen ympäristövaikutuksia erityisesti eteläisellä Itämerellä. Pohjatroolaus on yleinen kalastusmenetelmä Itämerellä.
Itämerellä kalastetaan pohjatroolaamalla etupäässä turskaa ja kampeloita. Itämeren turskasaalis on pienentynyt viime vuosikymmenten aikana dramaattisesti: 1980-luvun puolivälissä Itämerellä saatiin lähes 450 000 tonnia turskaa vuosittain, nykyään vuosittainen saalis on alle 20 000 tonnia. Pohjatroolaus on turskan pääasiallinen pyyntitapa Itämerellä.
”Itämeren turskaa on kalastettu pitkään liian voimakkaasti, ja Itämeren ympäristömuutokset heikentävät edelleen turskakantojen mahdollisuuksia elpyä”, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.
Koko meriluonto kärsii
WWF:n raportin mukaan pohjatroolaus vaikuttaa kalaston lisäksi haitallisesti Itämeren ekosysteemien tilaan kokonaisuudessaan. Pohjatroolaus on kalastusmenetelmä, jossa raskasta kalaverkkoa vedetään pitkin meren pohjaa.
”Itämerellä pitkään jatkunut intensiivinen pohjatroolaus on vaikuttanut meriluontoon lähes kaikkialla missä sitä on harjoitettu. Nykyisiä kalastuskäytäntöjä on arvioitava uudelleen ja mietittävä pohjatroolaukselle vaihtoehtoja, joilla voimme turvata turskan ja monen muun lajin elinympäristöt”, sanoo Matti Ovaska.
Eniten pohjatroolausta harjoittavat Tanska, Saksa, Puola ja Ruotsi. Suomen vesillä pohjatroolausta ei harjoiteta.
Raportin mukaan pohjatrooliin jää kalojen lisäksi muita merenpohjan eliöitä, kuten kasveja, simpukoita ja selkärangattomia. Lisäksi pohjatroolaus aiheuttaa pitkäkestoisia vaurioita merenpohjaan ja muuttaa ekosysteemin luonnollista tasapainoa ja ravintoketjuja.
Raportissa korostetaan myös pitkäaikaisissa tutkimuksissa tehtyä havaintoa, jonka mukaan pohjatroolaus voi kiihdyttää rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vapauttamalla veteen merenpohjan sedimentteihin varastoitunutta hiiltä, ravinteita ja vierasaineita kuten ympäristömyrkkyjä.
Jopa suojelualueilla pohjatroolataan
Raportista käy ilmi, että luontoa vahingoittavaa pohjatroolausta harjoitetaan aktiivisesti myös Itämeren suojelualueilla.
”Luonnon monimuotoisuuden suojelu kärsii alueilla, joilla pohjatroolataan. Kalastuspolitiikan ja ympäristöä ja luontoa suojaavan lainsäädännön yhteensovittaminen ei Itämerellä selvästikään ole onnistunut”, Matti Ovaska toteaa.
WWF:n raportissa ehdotetaan muun muassa, että ekosysteemien toipumiseksi pohjatroolaus kielletään kaikkien Itämeren valtioiden merellisillä suojelualueilla, kalastusta tärkeimmissä merellisissä elinympäristöissä vähennetään ja pohjatroolaus kielletään 12 merimailin säteellä rantaviivasta.
Raporttiin on koostettu olemassa olevaa tutkimustietoa pohjatroolauksen ympäristövaikutuksista ja tarkasteltu niitä Itämeren näkökulmasta. Pohjatroolauksen vaikutuksia Itämeren tilaan on toistaiseksi tutkittu hämmästyttävän vähän.
Lisätiedot:
Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, WWF, p. 040 727 3149, matti.ovaska@wwf.fi
Lue koko raportti: Sea under pressure: Bottom trawling impacts in the Baltic
Itämeren ongelmat voidaan ratkaista vain valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. WWF:n Itämeri-verkosto (Baltic Ecoregion Programme) toimii koko Itämeren alueella niin kalastajien, maanviljelijöiden, hallitusten, teollisuuden kuin muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Verkosto työskentelee rehevöitymisen torjumiseksi, kalastuksen kestävyyden parantamiseksi sekä Itämeren kestävän käytön edistämiseksi. Verkoston asiantuntijat toimivat myös Itämeren suojelukomission (HELCOM) suojelusopimuksen toimeenpanon virallisina tarkkailijoina. www.wwfbaltic.org/