WWF: Ravitsemussuositukset on muutettava planeetan hyvinvointia edistäviksi

Eri puolilla maailmaa käytössä olevat kansalliset ravitsemussuositukset ovat riittämättömiä planeetan hyvinvoinnin kannalta, todetaan WWF:n ja Oxfordin yliopiston raportissa. Esimerkiksi Suomessa käytettävät ravitsemussuositukset eivät ole ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämisen kannalta riittävät.

Se, miten ympäristö on huomioitu ravitsemussuosituksissa eri puolilla maailmaa, vaihtelee. Esimerkiksi pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ympäristö on otettu huomioon. Suomalaiset ravitsemussuositukset tehdään yhteisten pohjoismaisten suositusten pohjalta. Vuonna 2014 julkaistujen suomalaisten ravitsemussuositusten tavoitteena on terveyttä edistävä ruokavalio, joka on samalla myös ympäristön kannalta mahdollisimman kestävä.

Vaikka suomalaiset ravitsemussuositukset kannustavat muuttamaan kulutusta oikeaan suuntaan, raportin valossa nykyinen ohjeistus on ympäristön kannalta liian kunnianhimoton.

”Perusongelma on, että suomalaiset suositukset ovat liian väljät. Suosituksia noudattamalla voi syödä erittäin ympäristöystävällisesti tai ympäristölle haitallisesti. Ravitsemussuositusten päivityksessä ympäristönäkökulmaa on vahvistettava merkittävästi”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen.

”Vähentämällä eläinperäisten tuotteiden kuluttamista ja lisäämällä kasvisten käyttöä me suomalaiset voimme vähentää maa-alaan ja luonnon elinympäristöihin kohdistuvaa painetta sekä pienentää hiilijalanjälkeämme”, Koistinen kertoo.

Raportissa on tutkittu kansallisia ravitsemussuosituksia 75 maasta. Raportti tarkastelee ravitsemussuositusten mukaisten ruokavalioiden kasvihuonekaasupäästöjä, vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen, rehevöittävää vaikutusta sekä tuotannossa kuluvia vesivaroja ja maa-alaa. Raportissa huomautetaan, että ympäristöystävällinen ja terveellinen ruokavalio näyttää hieman erilaiselta eri puolella maailmaa. WWF kannustaa kaikkia valtioita tarkastelemaan ja päivittämään kansallisia ravitsemussuosituksiaan maapallon kantokyvyn mukaisiksi.

Raportin tulokset ovat linjassa aiempien kansallisten tutkimusten kanssa. Suomessa ravitsemussuositusten mukaisen syömisen ympäristövaikutuksia on pohdittu esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä RuokaMinimi -hankkeessa. RuokaMinimi-hankkeen vuonna 2019 julkaistun loppuraportin mukaan ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 % ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastosta. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksen elokuussa julkaisemassa Policy Briefissä todetaan, että ”kansallisissa ravitsemussuosituksissa on otettava huomioon sekä ravitsemuksellinen että ekologinen kestävyys”.

Miten luodaan kestävä ruokaketju?

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm luki raportin ja puhuisi mieluummin koko ruokaketjun ongelmista kuin pelkästään ravitsemussuosituksista.

”Tulevaisuus on koko ruokaketjun, ei vain ravitsemussuositusten, käsissä”, Fogelholm sanoo.

Myös WWF:n Mari Koistisen mukaan muutos ruoantuotannossa ja -kulutuksessa on välttämätön, jotta YK:n kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa.

”Päättäjien on aika ottaa selkeä vetovastuu muutoksessa kohti kestävää ruokaketjua, ja ravitsemussuositusten päivittäminen osana sitä on hyvä askel. Muutos ei saa jäädä kuluttajien harteille”, Koistinen huomauttaa.

”Kun hallitukset, yritykset ja yhteisöt ymmärtävät kestävän ruoantuotannon ja ihmisten hyvinvoinnin välisen yhteyden, meidän on mahdollista yhdessä luoda vaikuttavia toimenpiteitä ja muuttaa rakenteita”, Koistinen jatkaa.

Kestävässä ruokaketjussa ruoka tuotetaan jo olemassa olevalla viljelysmaalla eikä villiä luontoa raivata enää pelloiksi. Viljelty maa-ala myös käytetään tehokkaammin ihmisravinnon tuottamiseen. Tällä hetkellä suurin osa viljelypinta-alasta käytetään eläinten ruoan tuottamiseen. Rikkaissa maissa eläinperäisten tuotteiden ylikulutusta on merkittävästi vähennettävä ja samalla kasvisten käyttöä lisättävä, jotta heikommassa asemassa olevissa maissa voidaan syödä monipuolisemmin ja ravitsemuksellisesti riittävästi.

Bending the Curve: The Restorative Power of Planet-Based Diets -raportti

WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. wwf.fi.

Lisätietoja

Suojeluasiantuntija
Mari Koistinen