Hiitolanjoella aihetta juhlaan – padon purkaminen auttaa uhanalaisia vaelluskaloja

Etelä-Karjalassa sijaitsevalla Hiitolanjoella on aloitettu ison vesivoimapadon purkaminen. Kangaskosken padon purkaminen auttaa uhanalaisia vaelluskaloja, kuten Laatokan lohta ja taimenta. Laaja joukko toimijoita on tehnyt vuosikymmeniä töitä Hiitolanjoen vapauttamiseksi.

Hiitolanjoella sijaitsevan Kangaskosken voimalan toiminta päättyi heinäkuun lopulla. Padon purkaminen käynnistyi välittömästi Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan ehtojen mukaisesti. Kangaskosken voimalan säätöpato on nyt purettu ja koski on auki vaelluskaloille.

”Joen vapauttamisen eteen on tehty töitä valtavan pitkään ja nyt on aika juhlia”, sanoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.

Tulevina vuosina Hiitolanjoella puretaan vielä kaksi muutakin patoa. Kaikki padot on purettu syksyyn 2023 mennessä. Vapaana virtaavasta joesta muodostuu eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen upea koskireitti, jonka yhteenlaskettu pudotuskorkeus on 18 metriä. Patojen purkamisen seurauksena jokeen muodostuu runsaasti uusia lisääntymisalueita Laatokan lohelle ja taimenelle.

”Vaelluskalat syntyvät useimmiten virtaavissa vesissä kuten joissa tai puroissa, mistä ne siirtyvät mereen tai järveen kasvamaan ja palaavat lopulta synnyinpaikkaansa lisääntymään. Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia ja syy niiden ahdinkoon on yksinkertainen: ihmisen rakentamat padot, siltarummut ja muut esteet tukkivat kalojen reitit lisääntymisalueilleen. Hyvä uutinen on, että kalakantojen tilaan voidaan vaikuttaa nopeastikin esimerkiksi vaellusesteitä poistamalla, ja tällaisesta tärkeästä työstä Hiitolanjoki on erinomainen esimerkki”, WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen sanoo.

WWF mukana rahoittajana

Hiitolanjoen ennallistusprojektia toteuttaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka on hankkinut omistukseensa voimalat Lahnasenkoskella, Ritakoskella ja Kangaskoskella. Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) kuuluvat voimalarakennukset kunnostetaan ja niihin suunnitellaan museo- ja matkailutoimintaa. Lisäksi projektiin kuuluu myös koskien ympäristön maisemointi ja retkeilypalvelujen parantaminen.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö toteuttaa Hiitolanjoen koskien ennallistamisen eri lähteistä kootulla rahoituksella. Voimaloiden hankinnan päärahoittaja oli maa- ja metsätalousministeriö. Lisäksi lahjoituksia saatiin yksityisiltä säätiöiltä, yrityksiltä ja henkilöiltä. Varoja on riittänyt myös Kangaskosken ennallistuksen toteutukseen, johon on lisäksi saatu EU-ohjelmarahoitusta CBC-ohjelmasta (RivTimes-hanke). Suurimmat rahoittajat ovat WWF ja Lassi Leppisen säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, OP Simpele, Lähi-Tapiola ja Rautjärven kunta. Lisäksi merkittävä määrä lahjoituksia on saatu myös yksityishenkilöiltä. Lahnasenkosken ja Ritakosken ennallistukseen tarvitaan vielä lisärahoitusta. Hiitolanjoen vapauttamisen varmistamiseen voi osallistua kuka tahansa myös pienemmillä summilla, kun Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö käynnistää julkisen rahankeräyskampanjan vaelluskalojen puolesta.

Lisätiedot

Ohjelmajohtaja
Sampsa Vilhunen