WWF vetoaa ministereihin: Budjettiriihessä on panostettava luontokadon pysäyttämiseen

Budjettipäätösten on autettava vaalimaan luonnon monimuotoisuutta niin Suomessa kuin globaalisti. Suojelun rahoitusta on lisättävä merkittävästi esimerkiksi vähentämällä ympäristölle haitallisia tukia. Luontokadon pysäyttäminen on investointi tulevaisuuteen.

Maailman valtiot neuvottelevat tällä hetkellä YK:n alaisesta luonnon monimuotoisuussopimuksesta, jonka tavoitteena on määritellä luontokadon pysäyttämiseen tarvittavat toimet. Suomi on edelläkävijöiden joukossa luomassa uutta kansainvälistä kehystä luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle ja osoittanut vahvaa sitoutumista esimerkiksi Leaders Pledge for Nature -vetoomuksella. Kyseessä on 88 eri maan johtajien allekirjoittama vetoomus luonnon monimuotoisuuden puolesta.

”On hienoa, että Suomi näyttää esimerkkiä maailman johtajille Leader’s Pledge for Nature -vetoomuksella. Kotimaan politiikassa tekojen pitääkin nyt puhua samaa kieltä kuin kansainvälisillä estradeilla. Todellinen sitoutuminen ja edelläkävijyys kansainvälisiin tavoitteisiin osoitetaan budjettipäätöksillä. Jokainen vuosi on kriittinen ja jokainen budjettiriihi tärkeiden ratkaisujen paikka”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

WWF uskoo, että kehyksen avulla voidaan siirtyä luontokadosta luonnon vahvistumiseen lisäämällä olennaisesti suojelua ja luonnon ennallistamista. Onnistuminen edellyttää Suomen kaltaisten rikkaiden maiden tukea kehittyvien maiden luonnon monimuotoisuuden suojeluun sekä kokonaisten yhteiskuntien osallistumista toimeenpanoon. Tähän lasketaan mukaan yksityis- ja finanssisektori. Vastajulkistettu IPCC:n raportti osoitti jälleen kerran, että ilmasto- ja luontotoimilla on kiire.

”Hallituksen on siirryttävä luontopositiivisuuden aikaan”

Ministereille osoittamassa kirjeessään WWF vaatii, että vuoden 2022 budjetissa on osoitettava Suomessa uusien suojelualueiden hankintaan 100 miljoonaa euroa. EU:n biodiversiteettistrategian mukaan tiukasti suojeltua metsämaata pitää olla 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nykyisillä budjettipanostuksilla tähän on mahdotonta päästä. Esimerkiksi METSO-ohjelmassa suojeluhehtaarin keskimääräinen hinta on noin 6 400 euroa, joten budjettiin tarvitaan ehdottomasti lisäpanostusta uusien METSO-ohjelmalla korvattavien alueiden suojeluun.

”Etelä-Suomen metsistä on suojeltuna vain noin 3 prosenttia. Suojelun piiriin pitää alle kymmenessä vuodessa saattaa useita satojatuhansia hehtaareja luonnonarvoiltaan rikasta metsämaata, jotta kansainväliset tavoitteet saavutettaisiin. Ensimmäisten joukossa on suojeltava valtion mailla olevat viimeiset luonnonmetsät” kertoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.

Kehityspoliittisessa päätöksenteossa Suomi on sitoutunut systemaattisesti nostamaan kehitysyhteistyön rahoitusta 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä rahoitus on alle 0,5 prosenttia. Rahoitusta on nimenomaisesti kohdennettava myös luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämiseen kehittyvissä maissa. Luonto- ja ilmastokriisi liittyvät tiiviisti yhteen ja nämä maapallon tulevaisuutta määrittävät kriisit tuleekin ratkaista yhdessä.

Luonnon elinvoimaistumiseen tarvittava rahoitus voidaan ja pitää kattaa esimerkiksi vähentämällä ympäristölle haitallisia tukia.

”Hallituksen on siirryttävä luontopositiivisuuden aikaan ja nostettava luonto selkeäksi prioriteetiksi. Pysäytämme luonnon köyhtymisen lisäämällä ja tehostamalla suojelua, hillitsemällä ilmastonmuutosta, vähentämällä merkittävästi luonnonvarojen kulutusta ja kantamalla globaalin vastuumme. Kaikessa yhteisten varojen käytössä on toimittava niin, että luonnon köyhtyminen kääntyy vahvistumiseksi. Nyt on aika toimia”, Rohweder toteaa.

WWF on lähettänyt ministereille avoimen kirjeen.

Lisätiedot:

Liisa Rohweder, pääsihteeri, 040 840 7461, [email protected]

Mai Suominen, johtava metsäasiantuntija, 050 322 4363, [email protected]

Sinua saattaa kiinnostaa