Luontokato ei pysähdy ilman tekoja – ympäristöjärjestöt vaativat hallitukselta kiireellisiä päätöksiä metsiemme suojelemiseksi

Suomalainen luonto köyhtyy hälyttävällä vauhdilla, mikä näkyy myös yli 20 000 lajia asuttavissa metsissämme. Hakkuupaineiden kasvaessa entisestään WWF, Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Birdlife kiirehtivät hallitukselta välittömiä toimia metsiensuojelun lisäämiseksi, jotta kriittiset päätökset saadaan liikkeelle vielä tällä hallituskaudella.

Kiireisintä järjestöjen mukaan on saada valtion omistamat, hakkuu-uhan alla olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät viipymättä suojeluun, jo tämän hallituksen päätöksin. Lisäksi tarvitaan vahva poliittinen viesti siitä, että rahoitus vastaavien metsien vapaaehtoiseksi suojelemiseksi yksityismailla turvataan.

”Valtion omilla mailla sijaitsevien potentiaalisten vanhojen metsien välittömästä hakkuukiellosta on laadittava valtioneuvoston periaatepäätös ja suojeltava kriteerit täyttävät kohteet. Valtion luonnonmetsien viimeisten rippeiden hävittäminen on jatkunut tälläkin hallituskaudella, siksi toimia tarvitaan heti”, sanoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.

Riittävä kriteeristö luonnonmetsien tunnistamiseksi on jo olemassa¹.

”Koneen säätiön rahoittama Luonnonmetsä-työryhmä on kartoittanut arvokkaita, hakkuu-uhan alla olevia luonnonmetsäkohteita valtion mailta. Eli paljon kohteita on jo tiedossa. Ainoa, mikä puuttuu, on Metsähallitusta sitova poliittinen päätös tällaisten kohteiden suojelemiseksi”, toteaa Suominen.

Metsälajiston kannalta kaikkein arvokkaimpien ja siksi kiireellisimmin suojeltavien luonnonmetsien lisäksi suojelun piiriin tarvitaan myös muita luontoarvoiltaan merkittäviä metsäalueita. Järjestöt muistuttavat, että olennaista on kohdentaa metsiensuojelua koko maahan alueellisesti kattavasti, Luontopaneelin suosituksen mukaisesti².

”Pohjoisimmassa Suomessa saamelaisten oikeuksien on toteuduttava, ja muun muassa perinteisen poronhoidon edellytykset turvattava. Etelä-Suomessa taas vain 2,7 prosenttia on suojeltu. Etelä-Suomen luontoa ei pelasteta suojelemalla metsää muualla Suomessa ja toisin päin. Siksi tarvitsemme alueellista kattavuutta”, sanoo Greenpeace Nordenin apulaismaajohtaja Juha Aromaa.

Evon tiedekansallispuisto olisi merkittävä askel

Etelä-Suomen metsien suojelua vauhdittaisi järjestöjen mukaan jo kuluvalla hallituskaudella se, että hallitus tekisi vihdoin päätöksen tiedekansallispuiston perustamisesta Evoon Kanta-Hämeeseen.

”Evo on hyvä esimerkki alueesta, jossa on mahdollista perustaa laaja ja yhtenäinen suojelualue. Kaikki valmistelutyö on jo tehty ja tarvitaan vain päätös”, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

Suomen luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että uusi kansallispuisto voitaisiin nimetä järjestön hiljattain edesmenneen kunniapuheenjohtaja Rauno Ruuhijärven mukaan.

Luontokadon pysäyttäminen pohdinnassa keskiviikkona

Suomi on EU:n biodiversiteettistrategiassa sitoutunut suojelemaan EU:n maa- ja merialueista 10 prosenttia tiukasti ja 30 prosenttia oikeudellisesti sitovasti. Strategian kansallisia sitoumuksia valmistelevat työ- ja ohjausryhmä kokoontuvat keskiviikkona 22. kesäkuuta Säätytalolle pohtimaan, miten Suomi käytännössä toteuttaa omien maa- ja vesialueidensa suojelun, jotta luontokato pysähtyy ja luonnon tila paranee Suomessa vuoteen 2030 mennessä.

”Nyt edistetään sitä, miten toteutamme Suomen sitoumuksen EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteisiin. Mutta huomion tulee olla luontokadon pysäyttämisessä, ei ainoastaan EU-sitoumusten teknisessä täyttämisessä”, muistuttaa Luonto-Liiton metsävastaava Reija Mikkola.

Suojelutoimien toteutus vaatii sekä resursseja että jatkuvuutta. Järjestöjen mukaan on olennaista, että kansallinen sitoumus sisältää arvion tulevien vuosien rahoitustarpeesta ja -lähteistä sekä askelmerkit niiden toteutuksesta. Yksityisen suojelun kustannusten jakamista on tarkasteltava suhteessa luontohaitan eri aiheuttajiin sekä läpi sektorirajojen kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Tähän kehikon antaisi luontolaki, jonka avulla luontokadon pysäyttäminen saataisiin pitkäjänteiseksi työksi yli hallituskausien.

“Luontohaitoille on saatava hinta ja niiden maksajaksi haitan aiheuttaja. On myös aivan selvää, että nykyinen suojelualueverkosto ei ole ollut riittävä lajikadon pysäyttämiseksi”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen.

¹Luonnonmetsä-työryhmän käyttämät kriteerit valtion luonnonmetsien kartoitukseen on kuvattu täällä: https://wwf.fi/alueet/suomen-metsat/luonnonmetsa/

²Luontopaneelin julkaisuja 4/2021: Metsäluonnon turvaava suojelun kohdentaminen Suomessa

Lisätiedot:

Johtava metsäasiantuntija Mai Suominen, WWF Suomi. Puhelin 050 322 4363, [email protected]

Ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050 5323219, [email protected]

Apulaismaajohtaja Juha Aromaa, Greenpeace Norden, puhelin 050 369 6202, [email protected]

Metsävastaava Reija Mikkola, Luonto-Liitto. Puhelin 045 1179 610, [email protected]

BirdLife Suomi, Teemu Lehtiniemi, suojelu- ja tutkimusjohtaja, puhelin 010 406 6205, [email protected]

Sinua saattaa kiinnostaa