Elintärkeä YK:n luontokokous alkaa – luontokadon torjumisen rahoituksesta ja toimeenpanosta tarvitaan päätöksiä
Maailman maat kokoontuvat luontoneuvotteluihin Kanadan Montrealiin 7.–19.12.2022. Luontokadon pysäyttäminen on ihmiskunnalle kohtalonkysymys.
YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa (COP15) päätetään uusista kansainvälisistä tavoitteista ja mittareista luonnon monimuotoisuuden suojelulle. Päätöksille on kova tarve, sillä jo edellisissä tavoitteissa kansainvälinen yhteisö lupasi lopettaa luontokadon vuoteen 2020. Luonnon köyhtyminen on kuitenkin vain kiihtynyt. Yli miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto.
“Aiemmat epäonnistumiset liittyvät pitkälti siihen, että sopimuksen toimeenpano oli heikkoa. Nyt näyttää siltä, että Montrealin kokous saa aikaan samankaltaista laajaa liikehdintää luontokadon pysäyttämiseksi kuin ilmaston puolesta syntyi Pariisin sopimuksen solmimisen jälkeen”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka osallistuu kokoukseen Suomen valtuuskunnassa.
Biodiversiteettisopimuksessa ei ole kyse ainoastaan luonnon suojelemisesta, vaan siinä linjataan muun muassa luonnonvarojen käytön kestävyydestä ja eri sektoreiden roolista.
“Suojelua toki tarvitaan lisää, mutta se ei yksinään riitä. Heikentyneitä elinympäristöjä pitää ennallistaa ja puuttua luontokadon juurisyihin. Neuvotteluissa tulisi asettaa tavoite tuotannon ja kulutuksen ekologisen jalanjäljen puolittamisesta”, Tarvainen sanoo.
Kipukohtina erityisesti rahoitus ja toimeenpano
Huippukokousta edeltäneissä valmistelevissa neuvotteluissa on luonnosteltu tavoite, jonka mukaan luontokato pitää saada pysähtymään ja luonto elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Tätä tavoitetta myös WWF tukee. Moni asia on kuitenkin vielä avoinna ja neuvoteltavaa riittää. Etenkin rahoitus ja toimeenpano ovat kysymyksiä, joista odotetaan vääntöä.
Kehittyvät maat vaativat riittävää rahoitusta luontokadon torjuntaan, ja WWF:n näkemyksen mukaan tähän vetoomukseen tulisi vastata. Luontokato ja ilmastonmuutos koettelevat kovimmin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, ja siksi on taattava riittävä rahoitus luontokadon torjuntaan kaikkialla maailmassa. Lisäksi kehittyvien maiden viranomaiset tarvitsevat teknistä tukea sopimuksen toimeenpanossa. Tässä kehitysyhteistyörahoituksella on merkittävä rooli.
“Rahoituksessa on kyse myös globaalista oikeudenmukaisuudesta: on meidän velvollisuutemme tukea maita, joiden luontoa kulutuksemme tuhoaa. Suomen kehitysmaiden luonnonsuojeluun kohdennettu rahoitus on ollut olemattoman pientä miltei 10 vuoden ajan. Kansallisesti ja kansainvälisesti rahavirtoja on ohjattava uusien tavoitteiden mukaiseen toimintaan ja haitallisista tuista ja toimista on luovuttava”, Tarvainen sanoo.
Kokouksen päätökset voivat torjua myös ilmastonmuutosta
Montrealissa tärkeänä teemana on myös luonnon rooli ilmastokriisin ratkaisemisessa. Luonto sitoo merkittävästi hiilipäästöjä ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. WWF:n julkaiseman tuoreen raportin mukaan luonto on sitonut 54 prosenttia ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä viimeisten 10 vuoden aikana.
“Luontokato ja ilmastokriisi tulee ratkaista yhdessä. Uusissa tavoitteissa tulisikin huomioida luontopohjaiset ratkaisut”, Tarvainen toteaa.
Luontopohjaiset ratkaisut elvyttävät luontoa, auttavat sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon ja voivat myös luoda työpaikkoja ja vähentää köyhyyttä. Esimerkiksi mangrovemetsät tarjoavat lisääntymisympäristöjä kaloille sekä suojaavat rannikkoa myrskyiltä ja auttavat näin myös ihmisiä.
Kokouksessa odotetaan vastuunkantoa erityisesti mailta, joiden johtajat ovat allekirjoittaneet Leaders’ Pledge for Nature -sitoumuksen. Tähän joukkoon lukeutuu myös Suomi, joka osallistuu neuvotteluihin osana EU:ta.
Kansainvälisille suojelutavoitteille on myös kansalaisten tuki. WWF:n tuoreen kyselyn mukaan monien neuvotteluissa kriittisessä asemassa olevien maiden, kuten Brasilian ja Intian, kansalaiset ovat entistä huolestuneempia luontokadosta.
”Tämä sopimus ja sen tavoitteet ovat mahdollisuus, jota ihmiskunta ei saa hukata. Luonto on hyvinvointimme, terveytemme ja taloutemme perusta”, Tarvainen sanoo.
WWF:n vaatimukset COP15-kokoukseen
- Elinympäristöjen suojelu: Tavoitteena tulee olla suojella 30 prosenttia maa-, sisävesi- ja merialueista sekä ennallistaa heikentyneitä ekosysteemejä vuoteen 2030 mennessä.
- Jalanjälki: Kulutuksen ja tuotannon ekologinen jalanjälki on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Tavoite koskee kaikkia luontokatoa kiihdyttäviä aloja.
- Toimeenpano: Sisällytetään tehokas ja vahva toimeenpanomekanismi, jonka avulla toimeenpanoa voidaan nopeuttaa ja tehostaa ajan kuluessa.
- Rahoitus: Toimeenpanolle on varmistettava riittävät resurssit. Rahavirrat on ohjattava luonnon elpymistä tukevaan toimintaan, ja luovuttava luonnolle haitallisista tuista.
- Luontopohjaiset ratkaisut: Uusiin tavoitteisiin on saatava maininta luontopohjaisten ratkaisujen roolista. Luonnosta ammentavat ratkaisut hyödyttävät niin ihmisiä, taloutta luontoa kuin ilmastoa.
Lisätietoja
Anne Tarvainen, ohjelmajohtaja
Paikalla kokouksessa Montrealissa 3.–20.12.
[email protected]
040 756 8326
Liisa Rohweder, pääsihteeri
Käytettävissä haastatteluihin Suomessa kokouksen ajan.
[email protected]
040 840 7461
Kuva- ja haastattelupyynnöt
Silja Annila, viestinnän asiantuntija
Paikalla Montrealissa 14.–20.12.
[email protected]
044 070 9939