Puolustuskyvyttömät koalat ovat olleet selviytymisen mestareita, mutta miten niiden käy tulevaisuudessa?

Selviytymisen kannalta panokset eivät ole koalan puolella: puolustuskyvytön ja hidas liikkuja, jonka ruokalistalla on pelkästään vähäkalorisia myrkkylehtiä ja jonka elinalueet pienenevät hälyttävästi. Koalat ovat kuitenkin hämmästyttäneet kerta toisensa jälkeen.

Ensin tulivat eurooppalaiset uudisasukkaat, jotka metsästivät 1800-1900-luvuilla käsittämättömän määrän koaloita. Ainakin 8 miljoonaa koalaa tapettiin niiden turkkien takia. Turkit olivat haluttuja etenkin niiden vedenpitävyyden takia. Laji selviytyi, vaikka nykyinen villien koaloiden määrä vastaa vain muutamaa prosenttia vuosina 1788-1927 turkin takia tapetuista koaloista.

Koaloiden määrä on vähentynyt arviolta 95 prosenttia siitä, mitä se on ollut ennen laajamittaisen metsästyksen ja elinympäristöjen tuhoamisen aloittamista. Ahdingosta ei voi kuitenkaan syyttää pelkästään esi-isiämme, sillä koaloilla on ollut vaikeaa myös meidän elinaikanamme.

Kotipuiden tuho

”Tällä menolla Uuden Etelä-Walesin koaloiden pelätään kuolevan sukupuuttoon jo vuonna 2050”, WWF:n koala-asiantuntija Stuart Blanch kertoo sähköpostilla Australiasta.

Uuden Etelä-Walesin koalapopulaatiot ovat hyvin tärkeitä, sillä ne ovat Queenslandin populaatioiden lisäksi ainoita, jotka elävät yhä alkuperäisillä elinalueillaan. Muille alueille koalat on systemaattisen metsästämisen jälkeen palautettu muualta. Koaloita on myös viety kokonaan uusille alueille.

Tänä talvena Australian metsä- ja maastopalojen tuho on ollut järjetön: yli 12 miljoonaa hehtaaria on palanut, mukaan lukien monia uhanalaisille eläimille tärkeitä elinympäristöjä. Palot ovat olleet historian tuhoisimpia, mutta eivät ainoa syy koaloiden nykyhetken ahdinkoon.

”Metsien ja koaloille välttämättömien eukalyptuspuiden tuhoaminen koaloiden alkuperäisillä elinalueilla on ollut erittäin massiivista. 2000-luvun alusta on tuhottu 10 miljoonaa hehtaaria metsää”, Blanch kertoo.

Koalat syövät lähes yksinomaan ihmiselle myrkyllisiä eukalyptuspuun lehtiä.

Ei karhu ollenkaan

”Suomen kielessäkin kuulee usein puhuttavan koalakarhusta, mutta itse asiassa koala ei ole karhu ollenkaan, vaan pussieläin”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

”Ne ovat siis lähempänä kenguruita kuin karhuja.”

Koalan nimi juontuu aboriginaalien Dharug-kielen sanasta gula, joka tarkoittaa vedetöntä. Koaloiden on aiemmin virheellisesti luultu selviävän kokonaan ilman vettä. Ne saavat suurimman osan vedestä syömistään kosteista eukalyptuspuun lehdistä, mutta ilman vettä eivät nekään selviä.

Pitkään jatkuvat erittäin lämpimät kaudet ja metsäpalot aiheuttavat vakavaa kuivuutta myös eukalyptuspuissa, ja tämä aiheuttaa koaloille helposti nestehukkaa.

”Metsäpalojen aikaan olemme jättäneet koaloille ja muille eläimille juomavesipisteitä, jotta ne selviytyisivät paloista ja kuivuudesta hengissä”, Blanch kertoo.

 

Metsäpalot ovat tuhonneet pahoin koaloille elintärkeitä alueita, muun muassa Etelä-Australiassa sijaitsevaa Kangaroo Islandia.

Sitkeä koala on hämmästyttänyt tutkijoita myös siksi, että eukalyptuspuun lehdet ovat tosiasiassa myrkyllisiä. Eukalyptuspuun öljyn sisältämä myrkky on aiheuttanut liiallisesti käytettynä myrkytyksiä etenkin lapsille Australiassa. Pääosin eukalyptuksen lehtiä mutustelevat koalat sen sijaan eivät ole myrkystä moksiskaan. Niiden ruoansulatus on kehittänyt tehokkaan tavan myrkyn neutraloimiseksi.

Valtava ennallistamisurakka edessä

Juuri nyt on paljon korjattavaa, sillä tämän vuoden tulipalot ovat tuhonneet kaikista tärkeimpiä koaloiden elinalueita, kuten Kangaroo Islandia. Eteläaustralialainen saari on ollut koaloiden ja muiden uhanalaisten lajien, kuten kiiltokakadujen, keidas. Se on yksi harvoista paikoista, jossa koalat eivät kärsi klamydiasta, bakteeritulehduksesta, joka riivaa populaatioita Manner-Australiassa ja aiheuttaa sokeutta ja hedelmättömyyttä.

”Pelkäämme, että yli puolet saaren koaloista on kuollut paloissa”, Blanch kertoo.

Lohduttamalta vaikuttavassa tilanteessa pelastettavaa on kuitenkin yhä paljon. Tällä hetkellä WWF toimii kahdella tavalla Australiassa: tukemalla paikallisjärjestöjä kenttätyössä ja vaikuttamalla Australian hallintoon ympäristö- ja ilmastopolitiikan vahvistamiseksi.

”Seuraavaksi työlistallamme on massiivinen elinalueiden ennallistamisurakka. Tavoitteenamme on suojella ja kasvattaa kaksi miljardia puuta kymmenessä vuodessa, jotta koaloilla ja muilla lajeilla on koti myös tulevaisuudessa”, Blanch sanoo.

Maapallon sydän lyö tyhjää, kun yksikin laji häviää

Ilmastonmuutos kuihduttaa elinympäristöjä ja kiihdyttää lajien sukupuuttoa. Nyt on kiire pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ole kanssamme ratkaisemassa maailman vakavinta ympäristökriisiä.

Auta kummina jo tänään

Maapallon sydän lyö tyhjää, kun yksikin laji häviää

Ilmastonmuutos kuihduttaa elinympäristöjä ja kiihdyttää lajien sukupuuttoa. Nyt on kiire pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ole kanssamme ratkaisemassa maailman vakavinta ympäristökriisiä.