WWF: Itämerennorpan metsästyskiintiöstä esitetään aivan liian suurta
Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että Suomessa saisi metsästää 425 itämerennorppaa. Ruotsin jo hyväksymä kiintiö on 200 yksilöä, mikä yhteenlaskettuna mahdollistaisi jopa 625 itämerennorpan metsästämisen. Määrä on kohtuuttoman suuri itämerennorppakannan kokoon ja siihen kohdistuviin uhkiin nähden.
WWF vaatii maa- ja metsätalousministeriötä puolittamaan itämerennorpalle esittämänsä metsästyskiintiön, joka sallisi 425 itämerennorpan metsästämisen sekä alkavana että sitä seuraavana metsästysvuotena Perämeren-Merenkurkun alueella.
”Ministeriön esittämä kiintiö on aivan liian suuri norppakannan kokoon ja ilmastonmuutoksen norpalle aiheuttamaan nopeasti kasvavaan uhkaan nähden”, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo.
”Ehdotetun kiintiön mukaisesti toteutuva metsästys voisi ministeriön omankin arvion mukaan leikata pois koko norppakannan vuotuisen kasvun. Kiintiö on myös ristiriidassa sen kanssa, että ministeriö on itse asettanut tavoitteeksi itämerennorpan levittäytymisen uusille alueille.”
Ruotsin viranomaisten laatiman mallinnuksen mukaan ihmisen aiheuttaman itämerennorppien kuolleisuuden Ruotsissa ja Suomessa tulee pysyä alle 443 yksilössä. Jos määrä ylittyy, kanta uhkaa lähteä laskuun. Perämeren-Merenkurkun norppakanta, johon metsästys kohdistuu, on Suomen ja Ruotsin yhteinen.
“Mallinnuksen perusteella Suomella on varaa sallia korkeintaan noin kahdensadan norpan kiintiö. Kiintiöstä tulee lisäksi vähentää mahdolliset vahinkoperusteiset poikkeusluvat sekä muu tietoon tullut ihmisen aiheuttama kuolleisuus”, Tolvanen sanoo.
Itämerennorppa oli aikanaan Itämeren runsain hylje. Reilut sata vuotta sitten itämerennorppia oli arvioiden mukaan noin 200 000 yksilöä. Pitkään kestänyt liiallinen pyynti ja ympäristömyrkkyjen aiheuttama lisääntymiskyvyttömyys romahduttivat kannan 1900-luvun lopulla muutamaan prosenttiin alkuperäisestä.
Itämerennorpan kokonaiskanta on edelleen vain kymmenisen prosenttia entisestä ja se on pirstoutunut erillisiksi osakannoiksi, joista vain Perämeren kanta on ollut hitaasti kasvava. Itämeren suojelukomissio (HELCOM) on luokitellut itämerennorpan Itämeren laajuisessa tarkastelussa uhanalaiseksi. Syynä tähän on kannan pieni koko, heikko kasvunopeus ja ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka. Suomen kansallisessa uhanalaisuustarkastelussa itämerennorppa on silmälläpidettävä eli lähes uhanalainen.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.