©WWF

 

12.12. Sisävesien ammattikalastuksen saalis kasvoi. Ammattikalastajat saivat sisävesiltä saaliiksi lähes 4,8 miljoonaa kiloa kalaa, mikä on reilut 0,2 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna 2010. Saaliin arvo oli noin 10,5 miljoonaa euroa. 

Kuluneena kesänä lohia nousi kudulle Tornionjokeen noin 53600 ja Simojokeen noin 3 100. RKTL:n kaikuluotausseurantojen mukaan tämä on reilut 10 prosenttia vähemmän kuin kesällä 2012 havaitut ennätysmäiset lohimäärät. Vuosina 2012 ja 2013 lohta nousi kudulle kahdesta kolmeen kertaa enemmän kuin vuosina 2008 - 2011. Lohimäärien kasvu selittyy lähinnä lohen luontaisen eloonjäännin parantumisella ja kalastuksen vähenemisellä Itämeressä.

Marraskuu

29.11. Energiayhtiö Vattenfallin ohijuoksutukset Pamilon voimalaitoksella ovat vahingoittaneet äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen kutupesiä. Ala-Koitajokeen on syksyn aikana istutettu kutuvalmiita lohia, joista ainakin osa ehti onnistuneesti kutea jokeen. Viime viikon ohijuoksutukset lisäsivät veden virtausta niin voimakkaasti, että järvilohen kutupesät levisivät hajalleen. Lue lisää Ylen uutisesta.

19.11. Hienot kalauutiset jatkuvat: Suomi on saamassa kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian, joka tähtää vuoteen 2020 asti. WWF oli mukana työryhmässä, jonka ehdotus strategiaksi julkistettiin eilen. Listalla on monia parannuksia lohi- jameritaimenkantojen auttamiseksi. Yksi tärkeimmistä on se, että meritaimenen luonnonkannat halutaan rauhoittaa, ja jatkossa sallittaisiin vain istutettujen meritaimenten pyynti. Lue lisää työryhmän ehdotuksista. 

14.11. Valtioneuvosto on päättänyt  rauhoittaa äärimmäisen uhanalaisen Saimaan nieriän kaikelta kalastukselta. Lisäksi neljän muun lohikalan alamittaa nostetaan. WWF kiittää maa- ja metsätalousministeriötä tärkeästä askeleesta, joka turvaa uhanalaisten kalalajien säilymistä ja iloitsee siitä, että vuosia kestänyt pitkäjänteinen työ uhanalaisten kalalajien eteen on tuottanut tulosta. 

Lue lisää tiedotteesta: WWF iloitsee: uhanalainen Saimaan nieriä rauhoitetaan

12.11. Pro Kala ry:n tutkimuksen mukaan kalalla on vahva asema suomalaisten ruokapöydässä. Suomalaisista 94 prosenttia syö kalaa ja kolme neljästä suomalaisesta haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän. Kalaa syödään sekä maun että terveellisyyden vuoksi. Lue lisää Pro Kalan tiedotteesta.

6.11. Kuolimolla on tehty viime ja tällä viikolla tärkeää työtä äärimmäisen uhanalaisen Saimaan nieriän suojelemiseksi. WWF:n rahoittamassa projektissa otetaan kiinni emokaloja ja lypsetään talteen niiden mätiä, jonka avulla voidaan kalankasvatuslaitoksessa tuottaa uusia poikasia ja vahvistaa tulevia nieriäsukupolvia Saimaan vesissä. Tämän syksyn emokalapyynnit ovat sujuneet hyvin: saaliiksi on saatu kymmenisen emokalaa. Saimaan nieriä elää luonnonkantana vain Kuolimolla, ja lisääntyviä yksilöitä on todennäköisesti alle 50. Katso kuva nieriän lypsämisestä.

Lokakuu

18.10. Vihreä lanka kysyy EU:n lohikiintiöpäätöstä käsittelevässä artikkelissaan, oliko Suomen poliittisella päätöksenteolla merkitystä lopullisen ratkaisun kannalta. EU-asiakirjan perusteella unionin neuvoston puheenjohtajan kiintiöehdotus on tehty jo ennen lokakuun puoliväliä, jolloin asian käsittely Suomessa oli pahasti kesken. 

17.10. Tutkijoiden suositukset ja Suomen kanta jäivät huomiotta EU:ssa: Itämeren lohta saa ensi vuonnakin kalastaa merkittävästi suosituksia enemmän. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden kiintiö on noin 106 000 lohta, kun taas Kansainvälisen merentutkimusneuvoston suositus on vain 78 000 lohta. Suomi ja Ruotsi ajoivat alempia kiintiöitä, mutta valitettavasti tämä ei taaskaan riittänyt. ”Jos Suomi ja Ruotsi Itämeren lohen merkittävimpinä kutuvaltioina ovat sitä mieltä, että kiintiöitä pitää leikata, niiden ääntä tulee voimakkaammin kuunnella”, toteaa suojeluasiantuntijamme Matti Ovaska. 

Lue lisää tiedotteesta: Tutkijoiden suositukset ja Suomen kanta lohikiintiöistä jäivät huomiotta EU:ssa

15.10. Mi­tä ka­laa syö­dä, kun yh­des­sä la­jis­sa voi ol­la diok­sii­nia ja toi­nen la­ji on kuo­le­mas­sa su­ku­puut­toon? Helsingin Sanomat laati oman kalaoppaansa, joka at­taa va­lit­se­maan tis­kis­tä terveel­li­sen ja ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­sen ka­lan. Pohjana on käytetty WWF:n, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksia.

4.10. WWF on mukana Silakkamarkkinoilla Helsingin Kauppatorilla 6. lokakuuta. Markkinoiden avajaispäivän yleisö voi testata teltassamme tietojaan eri kalalajeista ja noutaa ilmaisen Kuluttajan kalaoppaan. WWF innostaa markkinoiden alla suomalaisia syömään lisää silakkaa. Silakan syönti on romahtanut Suomessa, ja suurin osa silakkasaaliista menee nykyisin turkiseläinten rehuksi. Silakkaa voitaisiinkin syödä yli viisinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. 

Lue lisää tiedotteesta ja tutustu myös WWF:n uuteen silakkaesitteeseen.

Syyskuu

27.9. Maa- ja metsätalousministeriö antoi tänään esityksen Suomen alustavasta kannasta lohen kalastuskiintiöksi Itämerellä ensi vuonna. Ministeriön ehdotus pääaltaalle ja Pohjanlahdelle on 103 000 lohta eli yli 30 prosenttia suurempi kuin tutkijoiden suositus. Viime syksynä kansanedustajat tekivät vastuullisen päätöksen ja tukivat tieteellisen tiedon mukaista kalastuskiintiötä. WWF toivoo, että kansanedustajat osoittavat selkärankaa tänäkin vuonna ja antavat vastalauseensa MMM:n yksipuoliselle politiikalle yhteisessä asiassa. Lue lisää kiintiöasiasta Ylen uutisesta.

20.9. WWF on vastannut maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntöön Euroopan komission ehdotuksesta Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2014. WWF on pääosin tyytyväinen komission ehdotukseen, joka vastaa lähes kaikkien kalakantojen osalta Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) ja komission tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) tieteellistä neuvonantoa. Ainoastaan Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen osalta komission ehdotus ei vastaa tieteellistä suositusta suurimmasta sallitusta saaliista. Lue lisää lausunnostamme.

19.9. WWF iloitsee Hongkongin hallinnon viimeviikkoisesta ilmoituksesta lopettaa haineviä ja sinievätonnikalaa sisältävien ruokien tarjoilun virallisissa tilaisuuksissaan. WWF on vaatinut Hongkongilta päätöstä vuodesta 2010. Haineväkeiton valtava kysyntä on yksi suurimmista uhista maailman haikannoille. Vuosittain noin 73 miljoona haita tapetaan eviensä takia, ja puolet koko maailman haineväkaupasta käydään juuri Hongkongissa. Lue lisää tiedotteesta.

Elokuu 

28.8. WWF iloitsee Kymijoen Korkeakosken kalatien saamasta lisärahoituksesta. Valtion lisätalousarviossa lisättiin viime viikolla maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaan miljoona euroa kalatien rakentamiseen. Korkeakosken kalatie tulee toteutuessaan avaamaan uusia lisääntymisalueita Kymijoen lohelle. WWF kiittää maa- ja metsätalousministeriötä aloitteellisuudesta asian edistämisessä! Lue lisää ministeriön tiedotteesta.

16.8. Yhteensä 16 maailman johtavaa lohentuottajayritystä on sitoutunut täyttämään kasvatetun kalan ASC-sertifikaatin vaatimukset vuoteen 2020 mennessä. ASC (Aquaculture Stewardship Counci)-sertifiointi kertoo, että kala on kasvatettu vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti. Eilen julkistetun sitoumuksen tehneet yritykset edustavat yli 70 prosenttia maailman lohentuotannosta. Mukana ovat muun muassa Acuinova Chile, Grieg Seafoods, Marine Harvest, SalMar ja The Scottish Salmon Company. Vesiviljely on moneen muuhun ruoantuotantomenetelmään verrattuna tehokas tapa tuottaa eläinproteiinia, mutta siihen liittyy usein haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristöongelmia aiheuttavat esimerkiksi kasvatuslaitoksilta ympäristöön päätyvät ravinteet ja lääkeaineet sekä kasvatuskaloista luontoon leviävät taudit. Lisäksi rehuntuotantoon käytetään usein suuria määriä luonnosta pyydettyä kalaa.

15.8. WWF on päivittänyt Kuluttajan kalaoppaansa suositusta vaellussiian osalta. Laji on siirretty oppaan punaiselta eli vältettävien lajien listalta keltaiselle eli harkiten käytettävien listalle. Muutoksen mahdollisti kauan kaivattu siiankalastuksen säätely- ja tutkimusohjelma, jota koskeva asetus astui voimaan tänään.

Lue lisää tiedotteesta: Vaellussiika vaihtoi väriä WWF:n kalaoppaassa

Heinäkuu

4.7. Äärimmäisen uhanalaisia meritaimenia kalatiskissä. Ylen uutisten mukaan äärimmäisen uhanalaisia meritaimenia näkee yleisesti myynnissä kalatiskissä. Villi meritaimen on listattu WWF:n Kuluttajan kalaoppaassa punaiseksi eli vältettäväksi lajiksi. WWF toivoo, että kaupat ja kuluttajat jättäisivät meritaimenet toistaiseksi ostamatta, kunnes luonnonvaraiselle meritaimenelle saadaan riittävät lakisääteiset suojelutoimenpiteet koko maahan. Lue lisää Ylen uutisesta.

Kesäkuu

17.6. WWF on antanut maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon kalastusasetuksen muuttamisesta. WWF kiittää ministeriötä tärkeästä askeleesta uhanalaisten kalakantojemme suojelun ja kestävän käytön edistämisessä. Vuosikymmeniä jatkunut pyynti alamitoilla, jotka eivät toteuta yhden lisääntymiskerran periaatetta, on ollut kalakannoille turmiollista. WWF tukee ministeriön ehdotusta nieriän rauhoittamisesta kokonaan Vuoksen vesistöalueella ja ehdottaa rauhoitusta myös äärimmäisen uhanalaiselle merialueen harjukselle. Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen ja meritaimenen suhteen WWF katsoo, että saaliiksi tulisi saada ottaa vain rasvaeväleikattuja istutettuja yksilöitä. Lue WWF:n lausunto. 

13.6. Maa- ja metsätalousministeriön suullisen tiedonannon (12.6.2013) mukaan siika-asetuksen säädökset astuvat voimaan vasta elokuussa, eikä 15. kesäkuuta, kuten lausunnolle tulleessa ehdotuksessa mainittiin. WWF:n kalaoppaan suositusta siian osalta ei tulla päivittämään ennen kuin uudet säädökset ovat voimassa. WWF on pettynyt asetuksen voimaantulon viivästymiseen. Siikatyöryhmä jätti mietintönsä jo helmikuussa, joten uudet säädökset ja sitä myötä myös WWF:n päivitetyt suositukset olisi voitu ottaa käyttöön jo kuluvalle kalastuskaudelle. 

12.6. Kymijoen korkeakoskelle suunniteltu kalatie on kokenut takaiskun. EU-komissio hylkäsi vastikään hankkeen rahoitushakemuksen. Rahoitusta oli hakenut Itämeren suojelukomissio Helcom, ja yhteistyökumppanina on ollut Kaakkois-Suomen ELY-keskus. WWF on pettynyt rahoituksen eväämiseen, sillä korkeakosken kalatie olisi avannut huomattavat lisääntymismahdollisuudet Kymijoen lohikannalle. Lue lisää Ylen uutisesta.

Toukokuu

20.5. Vaatefirma MAKIA on mukana tukemassa WWF:ää ja kestävää kalastusta. Makian tuottaman Itämeri-aiheisen t-paita-malliston tuotto lahjoitetaan Itämeren kalakantojen suojelutyön hyväksi. Kampanjan tavoitteena on herättää keskustelua ja tuoda esiin kestävän kulutuksen sekä kalastuksen vaihtoehtoja. T-paitojen printit on suunnitellut Aalto-yliopiston lopputyönään Paula Barcley.

13.5. Euroopan kalastuksesta vastaavat ministerit neuvottelevat Brysselissä Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta tänään ja huomenna. Nyt on kriittinen hetki vaikuttaa siihen, että unionin jäsenmaat sitoutuvat edistämään kalakantojemme toipumista ja kestävää hyödyntämistä! Tule mukaan kestävän kalastuksen laivastoon ja lähetä terveisesi kestävämmän kalastuspolitiikan puolesta omalle maa- ja metsätalousministerillemme Jari Koskiselle: http://allaboard.panda.org/. Lue myös WWF Suomen lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisestä kalastuspolitiikasta.

Huhtikuu

26.4. Terveisiä Brysselistä European Seafood Exposta eli maailman suurimmasta kala-alan tapahtumasta! Norjalainen lohentuottaja ilmoitti tapahtumassa alkavansa tuottaa markkinoille hyvin nopeasti ASC-sertifioitua kasvatettua Atlantin lohta – ensimmäisenä maailmassa. ASC-merkki kertoo kuluttajalle, että kala on kasvatettu vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti. Upeaa, että lähialueidemme vesiviljelyn vastuullisuus lisääntyy! 

16.4. WWF:n selvityksen mukaan merkittävä osa suomalaisista kalaa myyvistä yrityksistä on viime vuosina kehittänyt määrätietoisesti kalavalikoimiensa vastuullisuutta. Yritykset ovat käyttäneet työkaluna muun muassa WWF:n Kuluttajan kalaopasta ja jättäneet pois valikoimistaan esimerkiksi uhanalaisia lajeja. Suomalaisten kanta tukee yritysten valitsemaa linjaa: selvä enemmistö kansasta haluaa uhanalaiset kalat pois kauppojen tiskeiltä. Tutustu selvitykseen täällä.

Lue tiedote: Kalakaupan vastuullisuus lisääntynyt WWF:n kalaoppaan julkaisuvuosina

11.4. WWF Suomi katsoo, että kalojen suojelussa on siirryttävä sanoista tekoihin, ja esittää keinoja, joilla uhanalaisten kalalajien tilannetta voitaisiin parantaa. WWF vaatii myös toimintakulttuurin täyskäännöstä maa- ja metsätalousministeriöltä, jossa asiantuntijoiden esitysten sivuuttamista näyttää tapahtuneen jo 1990-luvulla. 

Lue tiedote: Kalojen suojelun parantamiseen monia älykkäitä ratkaisuja

5.4. TV1:n A-Studio: Stream -ohjelmassa puhutaan tänä iltana klo 21 kalakantojen pelastamisesta. Tutkijat ovat huolestuneita Suomen kalakantojen tilasta, mutta kalastusta säätelevä maa- ja metsätalousministeriö ei tutkijoiden mukaan kuuntele heitä. Miksi kalakantojen pelastamiseen ei löydy tahtoa?

2.4. Helsingin Sanomat kirjoittaa, että maa- ja metsätalousministeriö sivuuttaa tutkimustietoa päätöksiä tehdessään. Ministeriö on muun muassa syrjäyttänyt meren- ja kalantutkijat lohikiintiöasiassa.

Maaliskuu 

26.3. Kuolimossa elää erittäin harvalukuisena äärimmäisen uhanalainen ja viimeinen Saimaan nieriän luonnossa lisääntyvä kanta. Vuosikymmeniin nieriän luonnollista lisääntymistä on varmuudella tapahtunut vain Kuolimossa. Lue Länsi-Saimaan Sanomista Jukka Kummunsalon kattava kirjoitus siitä, miten Kuolimon nieriät voitaisiin vielä pelastaa.

20.3. Lähes 90 prosenttia suomalaisista haluaisi, että Suomen äärimmäisen uhanalaiset kalat rauhoitettaisiin kalastukselta. Tämä kävi ilmi WWF Suomen Think if Laboratories -tutkimusyrityksellä teettämästä kyselystä. Todellisuus on kaukana suomalaisten tahtotilasta. Kalojen suojelun vaikeus näkyy ajankohtaisena esimerkiksi Savitaipaleen Kuolimojärvellä, jossa kalastusalue ei pystynyt suojelemaan Saimaan nieriöitä niille vahingolliselta ammattikalastukselta.  

Lue tiedote: Suomalaiset: äärimmäisen uhanalaiset kalalajit on rauhoitettava kalastukselta

14.3. Bangokin CITES-kokouksen viimeisenä päivänä hyväksyttiin päätös tiukentaa viiden uhanalaisen hailajin sekä molempien paholaisrauskulajien kansainvälistä kauppaa. Lajien kannat ovat taantuneet jatkuvasti kaupallisen pyynnin takia. Nyt niiden myynnistä tulee luvanvaraista.

Lue tiedote: Uhanalaisten haiden ja rauskujen kauppaa tiukennetaan tuntuvasti

8.3. Turussa pohdituttaa ravintolassa myytävän haineväkeiton alkuperä, kertoo Turun Sanomat. Ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen WWF:stä sanoo, että ruokalaji on turha, ja perinteestä tulisi päästä eroon. Toisaalta evän käyttäminen ruoanvalmistuksessa ei ole laitonta Suomessa, eikä Vilhunen kannusta yksittäisten ravintoloiden tuomitsemiseen. 

Helmikuu 

27.2. EU-maat haluavat jatkaa sivusaaliin dumppaamista mereen. EU:n maatalous- ja kalastusneuvostossa päästiin laihaan tulokseen sivusaaliin poisheittämisenkiellon suhteen. Neuvosto sallisi edelleen 355 000 tonnin kalansaaliin heittämisen takaisin mereen. Euroopan parlamentti on ollut asiasta toista mieltä ja vaatinut, että kalan dumppaaminen tulee lopettaa vuoteen 2017 mennessä. Suomea ministerineuvostossa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.

25.2. Ennätyksellinen lohen nousu tuotti myös suuren lohisaaliin Tornionjoella. WWF toivoo, että jatkossakin nousijoita riittäisi ja että yhä useampi lohi myös pääsisi jatkamaan sukuaan. Malttia lohenkalastukseen tarvitaan sekä merellä että joella!

21.2. Itämerestä nostettiin viime vuonna 135 kilometriä niin sanottuja haamuverkkoja. Nämä kadonneet ja hylätyt verkot ovat hiljaisia tappajia, jotka verottavat Itämeren kalansaalista ja surmaavat lintuja ja merinisäkkäitä. WWF Puola ja Liettuan luonnonsäätiö ovat tehneet haamuverkkoja helposti keräävistä paikoista nettikartan, jota kuka tahansa Itämerellä liikkuva voi täydentää.

Lue myös tiedote: Itämerestä nostettiin yli 130 kilometriä vaarallisia haamuverkkoja

15.2. Uhanalaisen vaellussiian kestävää kalastusta käsitellyt työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Ryhmässä mukana ollut WWF Suomi katsoo, että työryhmän esittämä ohjelma on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei ole riittävä. WWF ottaa uudet toimet huomioon arvioidessaan villin vaellussiian listausta Kuluttajan kalaoppaassa. 

Lue tiedote: Esitys vaellussiian kalastuksen säätelystä jättää paljon toivomisen varaa

12.2. Kansallista lohistrategiaa valmistelevan työryhmän urakka etenee. Myös WWF on mukana työryhmässä. Lue alustavat toimenpide-ehdotuksemme

7.2. Euroopan parlamentti on hyväksynyt laajan kalastuspolitiikan uudistuspaketin, jolla on tarkoitus suojella uhanalaisia kalakantoja ja lopettaa ei-toivottujen kalojen hylkääminen takaisin mereen. Asiasta uutisoi Yle.

7.2. Vuoden kalamieheksi on valittu Jasper Pääkkönen, joka on kunnostautunut Itämeren lohen puolestapuhujana. WWF onnittelee! Lue lisää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran sivuilta.

5.2. Tuoreen selvityksen mukaan vuosikymmeniä kestänyt ylikalastus on saanut Tyynenmeren tonnikalakannan kutistumaan yli 96 prosenttia teollista kalastusta edeltäneistä määristä. Asiasta uutisoi Maailma.net.

Tammikuu 

29.1. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ennakkoarvion mukaan ammattikalastajat saivat viime vuonna kaikkien aikojen suurimman silakkasaaliin. Silakkaa kalastettiin viime vuonna lähes 120 miljoonaa kiloa.

24.1. WWF Suomi vetoaa maa- ja metsätalousministeriöön Suomen uhanalaisimpien kalalajien ja -kantojen rauhoittamiseksi. Lähetimme tällä viikolla ministeri Jari Koskiselle kirjeen, jossa tuomme esille huolemme äärimmäisen uhanalaisten järvilohen, Saimaan nieriän, meriharjuksen ja meritaimenen tilanteesta. Kirjeen mukana WWF lähetti ministerille myös WWF:n pehmokalakampanjaan osallistuneiden koululaisten valmistamia käsityökaloja ja tervehdyksiä, joissa vedottiin uhanalaisten kalojemme puolesta. Koululaiset ovat syksyn ja talven aikana tehneet pehmokaloja ja tutustuneet uhanalaisten kalojen tilanteeseen yli 70 koulussa ympäri maata.

Lue tiedote: Uhanalaiset kala yhä vailla lain suojaa

2012 

Joulukuu

21.12. Hyvän joulumielen tuo ympäristöystävällisesti koottu kalamenu, joka sisältää esimerkiksi silakkaa, savusärkeä ja haukea. Uhanalaiset lajit ja syvänmerenkalat taas kannattaa jättää ostoslistan ulkopuolelle. Lue lisää tiedotteesta ja poimi talteen Markus Maulavirran jouluhaukiresepti. Kalakampanja toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Lue tiedote: Näin katat joulun kalapöydän vastuullisesti

17.12. Suomalaiset ovat seuranneet tämän vuoden aikana tarkasti kauppojen ja ravintoloiden kalavalikoimaa. WWF:n Kalakampanjan Kala-agentti-palvelu on saanut runsaasti ilmoituksia, joiden mukaan kalatiskeillä ja ruokalistoilla on tarjolla liikakalastettuja, uhanalaisia ja ympäristölle haitallisilla menetelmillä pyydettyjä kalalajeja. 

Lue tiedote: Kalan alkuperä kiinnostaa kuluttajia – WWF:lle lähes sata ilmoitusta punaisen listan kaloista

2.12. Mitä tapahtuu, jos maailman meret kalastetaan tyhjiksi? Lähde katsomaan ilmaiseksi hätkähdyttävä The End of the Line -dokumentti ylikalastuksen seurauksista! Leffa esitetään sunnuntaina 2.12. kello 16 Lens Politica -festareilla Dubrovnikissa Helsingissä. Esityksen jälkeen keskustelutilaisuudessa aihetta puivat WWF:n kala-asiantuntija Matti Ovaska sekä Kalavale-kirjan kirjoittajat Emma Kari ja Kukka Ranta. Lue lisää Lens Politican sivuilta!

Marraskuu 

30.11. Äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen kalastusrajoituksia tiukennetaan Suomenlahdella. Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset ovat päättäneet muun muassa, että saaliksi saadut rasvaevälliset taimenet on laskettava viipymättä takaisin ja meritaimenen alamitta nostetaan 50 senttimetristä 65 senttimetriin. WWF kiittää ELY-keskuksia tärkeästä päätöksestä ja toivoo, että samat säädökset tullaan ottamaan pikaisesti käyttöön koko rannikolla ja myös yksityisillä vesialueilla. 

29.11. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kertoo, että meritaimenen ahdinko jatkuu. Meritaimenen luonnonkantoja on Suomen rannikkojoissamme jäljellä enää noin tusina, ja niidenkin tila on äärimmäisen uhanalainen. Tänä syksynä Perämeren meritaimenjoista tavattiin erittäin vähän luonnossa syntyneitä poikasia. Etelärannikon joista saatiin kuitenkin havaintoja kookkaista emokaloista. Lisäksi syksyn tulvat helpottivat meritaimenten kutuvaellusta.

28.11. Olivia-lehden sivuilla voi osallistua kala-aiheiseen kilpailuun, jossa on palkintona WWF:n tuotesetti. Käy testaamassa tietosi kalaoppaan suosituksista! 

26.11. Euroopan parlamentti äänesti 22. marraskuuta hainevien irrottamista koskevassa lainsäädännössä olevien porsaanreikien tukkimisesta. Europarlamentaarikot kannattivat komission esitystä, jonka mukaan kaikkien EU:n vesillä kalastavien aluksien ja kaikkien EU:n alusten maailmassa täytyy tuoda hait maihin evä paikallaan. Näin voidaan estää se, että evät irrotetaan aluksella ja yhä elossa oleva hai heitetään takaisin mereen hukkumaan. Lue lisää Project Awaren sivuilta. 

21.11. Pangasiuksen kasvatuksen vastuullisuus lisääntyy Vietnamissa, joka on yksi suurimmista pangasiuksen tuottajista maailmassa. Kymmenen prosenttia Vietnamissa vientiin kasvatetusta pangasiuksesta eli haimonnista saa tämän vuoden loppuun mennessä ASC-sertifikaatin (Aquaculture Stewardship Council). WWF Suomi muistuttaa, että ympäristön kannalta paras valinta ruokapöytään on edelleen kotimainen, vastuullisesti pyydetty kala.

Lue lisää tiedotteesta: Pangasiuksen kasvatuksen vastuullisuus lisääntyy

19.11. Näyttelijä Jasper Pääkkösen työ Itämeren lohen puolesta on saanut tunnustusta Ruotsissa. WWF:n Kalakampanjaakin tukenut Jasper sai Save the Baltic Salmon -verkostolta Vuoden lohisankari -tunnustuksen. Kalakampanja onnittelee!

16.11. Joka neljäs suomalainen käyttää WWF:n kalaoppaan suosituksia asioidessaan kalatiskillä. Asiasta kertoo Pro Kalan tutkimus, jonka mukaan puolet suomalaisista ei ole kuullut suosituksista. Noin 60 prosenttia suomalaisista pitää kotimaisen kalatoimialan toimintaa vastuullisena ja kauppojen kalavalikoimia riittämättöminä. Selvitys myös kertoo, että suomalaiset haluavat syödä kalaa entistä enemmän. Lue lisää Vihreän Langan jutusta ja Pro Kalan sivuilta.

15.11. Kalakampanjan uutiskirje on ilmestynyt! Käy lukemassa tuoreita kampanjakuulumisia ja saamassa tietoa kestävästä kalastuksesta. Kirjeessä kerrotaan myös MSC-merkistä, josta tunnistaa vastuullisen kala- tai äyriäistuotteen. MSC:n käytöstä hieno esimerkki Suomessa on muun muassa Korkeasaaren ravintolat, jotka ovat saiva MSC-sertifikaatin vuonna 2010. Lue lisää Korkeasaaren ravintolatoimintaa hoitavan Vihreän agentin sivuilta.

14.11. Erittäin uhanalainen saimaannieriä uhkaa pelastusyrityksistä huolimatta kadota Saimaan vesistöistä, kirjoittaa Yle. Kanta on pienentynyt niin voimakkaasti, että sen elvyttäminen on pian mahdotonta.

13.11. Suomen vähittäiskauppa on innostunut ympäristömerkityistä kala- ja äyriäistuotteista toden teolla. MSC-merkittyjen tuotteiden määrä Suomen markkinoilla on yli kaksinkertaistunut vuoden aikana! Suomi onkin yksi MSC:n nopeimmin kasvavista markkina-alueista koko maailmassa, ja voimme valita jo 360 erilaisesta MSC-tuotteesta. Lue lisää MSC:n tiedotteesta.

6.11. WWF luovutti Brysselissä 150 000 eurooppalaisen allekirjoittaman vetoomuksen EU:n kalastuspolitiikan tiukentamisesta. Vetoomuksessa vaadittiin kestävämpää kalastusta ja terveitä meriä. WWF katsoo, että Euroopassa on tehty vuosikymmenien ajan huonoja päätöksiä, jotka ovat ajaneet sekä kalastuselinkeinon että kalakannat ahdinkoon.

Lue lisää WWF:n tiedotteesta: 150,000 people demand better EU fishing laws

Lokakuu

31.10. WWF:n teettämän selvityksen mukaan Atlantin sinievätonnikalalla on käyty laajaa raportoimatonta kauppaa. Vuosina 2000–2010 Panaman kautta kulki miljoonia kiloja sinievätonnikalaa, josta ei tehty ilmoitusta Kansainväliselle Atlantin tonnikalojen suojelukomissiolle (ICCAT). Panaman lisäksi epäillyssä salakaupassa oli mukana useita Välimeren maita ja Japani.

Lue lisää tiedotteesta: WWF paljasti laajan sinievätonnikalalla käydyn salakaupan

25.10. Kuhaa kehutaan vuolaasti muun muassa Ilkassa. Pro Kala ry:n lokakuun kalaksi nimeämä kuha kuuluu ruokakalojemme aatelistoon useastakin eri syytä: se on paitsi loistava ruokakala, myös sisävesien ammattikalastuksen tärkeimpiä kalalajeja. Lisäksi kuhakannat kestävät hyvin nykyisen kalastuksen. Se näkyy myös WWF:n kalaoppaassa, jossa kuhalle näytetään vihreää valoa. Ota talteen maukkaat reseptit, muun muassa klassikko kuhaa Walewska.

22.10. WWF Suomi on pettynyt siihen, että Suomen kanta tieteellisen suosituksen mukaiseksi Itämeren lohikiintiöksi ei mennyt läpi. EU:n maatalousministerit vahvistivat tänään kiintiöksi noin 109 000 yksilöä, kun Suomi ehdotti kiintiön puolittamista noin 54 000 yksilöön. WWF kiittää yhä kansanedustajia hyvästä päätöksestä asiassa, mutta katsoo, että jos Suomen päätös olisi tehty aikaisemmin, olisi sillä saattanut olla enemmän vaikutusta muiden maiden kantoihin. Lue lisää EU-ministerien päätöksestä muun muassa Ylen ja Uuden Suomen uutisista.

19.10. WWF Suomi iloitsee eduskunnan suuren valiokunnan päätöksestä esittää EU:lle Itämeren lohikiintiöksi 54 000 yksilöä vuodessa. Hallituksen EU-ministerivaliokunnan ehdotus oli 109 000 yksilöä, joka olisi ollut kaksinkertainen tieteelliseen suositukseen verrattuna. ”Kiitämme kansanedustajia viisaasta ja kaukonäköisestä päätöksestä merkittävässä asiassa. On todella tärkeää edistää kestävää kalastusta etenkin uhanalaisen Itämeren lohen kohdalla", sanoo pääsihteeri Liisa Rohweder.

Lue tiedote: WWF kiittää kansanedustajia viisaasta lohikiintiöpäätöksestä

19.10. WWF:n teettämän selvityksen mukaan EU:n kalastuspolitiikan tiukentaminen nyt lisäisi saalismääriä ja kalastajien tuloja huomattavasti jo seuraavien kymmenen vuoden aikana. Jos EU:n yhteinen kalastuspolitiikka turvaisi voimakkaammin kalakantojen kestävää käyttöä, vuoteen 2022 mennessä kalastajien tulot voisivat kasvaa jopa 50 prosenttia nykyiseen verrattuna ja saalismäärät 80 prosenttia verrattuna siihen, että ylikalastus jatkuisi entisellään. WWF toivookin, että EU:n yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen olisi kaukokatseista. Myös eduskunnan suuren valiokunnan pitäisi katsoa tulevaisuuteen päättäessään tänään Suomen kannasta Itämeren kalastuskiintiöihin. 

Lue tiedote: Selvitys: Kalastuksen rajoittaminen kasvattaisi kalastajien tuloja

17.10. MTV3:n Huomenta Suomen puheenjohtajatentissä vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoi seuraavansa WWF:n suosituksia ja syövänsä vain niitä kaloja, jotka eivät ole punaisella listalla. "Jos lohikalastuskiintiöt puolitettaisiin nyt, viiden vuoden päästä voitaisiin kalastaa kestävästi kaksi kolme kertaa enemmän kuin tällä hetkellä", Niinistö muistutti.

13.10. MTV3:n Heikki ja Mikko Showssa puhuttiin Itämeren lohen tilanteesta. Äänessä olivat kalamies ja näyttelijä Jasper Pääkkönen sekä kansanedustaja, WWF Suomen kunniapuheenjohtaja Pertti Salolainen. Katso kiinnostava keskustelu Katsomosta noin kohdasta 22:00 alkaen.

12.10. Helsingin Sanomissa käsiteltiin vaellussiikaa koskevaa erimielisyyttä. Espoon ja Helsingin kalastusalueet katsovat, ettei Suomenlahden vaellussiika kuuluisi vältettävien lajien listalle. WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaskan mukaan suositusta ei muuteta. Hänen mukaansa alueellista lähestymistapaa tarvitaan, sillä joillain alueilla vaellussiian kanta voi olla elinvoimainen. Ovaska ehdottaakin, että Espoon ja Helsingin kalastusalueet viestisivät asiasta itse.

12.10. WWF Suomi paheksuu Suomen hallituksen lyhytnäköisyyttä Itämeren villien lohikantojen käytössä ja hoidossa. Hallituksen EU-ministerivaliokunnan enemmistö halusi varmistaa mahdollisimman suuret lohisaaliit ensi vuodeksi välittämättä tieteellisestä 54 000 lohen kalastuskiintiö-suosituksesta, jonka avulla sekä hyvät lohisaaliit että lajin säilyminen ja palauttaminen jokiin voitaisiin turvata tulevaisuudessa.

Lue tiedote: WWF: Suomen hallitus haluaa edelleen jatkaa Itämeren lohen ylikalastusta

11.10. Tänään julkaistu Kukka Rannan ja Emma Karin kirja Kalavale kuvaa tyhjeneviä meriä ja ihmisiä niiden rannalla Kymijoen suistosta Senegaliin ja Las Palmasiin. Kirja muistuttaa, että hyvin pian koko ihmiskuntaa koskee kalakato ja ympäristökatastrofi, josta kaikkien kuluttajien tulisi olla tietoisia. Jokaisen Kalavale-kirjan välissä on tarjolla WWF:n Kuluttajan kalaopas, joka auttaa kuluttajaa tekemään vastuullisia kalavalintoja. Lue lisää Matti Ovaskan blogista sekä kirjan Facebook- ja nettisivuilta

9.10 Ensimmäiset koulujen Kalakampanjan näyttelyt ovat auenneet ja ovat avoinna seuraavasti:

  • 1.-14.10. Kapellby skola (Lapinjärventie 45, Lapinjärvi)
  • 16.10.-23.10. Paloheinän kirjasto (Paloheinäntie 22, Helsinki)

8.10. Onko suosikkikalasi eettisesti ja kestävästi tuotettua, kysyy MTV3:n Makuja-sivusto ja esittelee WWF:n kalaoppaan.

7.10. Kalakampanja oli mukana perinteikkäillä Stadin Silakkamarkkinoilla jakamassa tietoa kestävistä kalavalinnoista. Avajaispäivän yleisö sai testata WWF:n markkinateltassa Kauppatorilla tietojaan eri kalalajeista kalatiskipelin avulla. Jokainen kävijä myös sai mukaansa ilmaisen Kuluttajan kalaoppaan.

5.10. Suuri joukko tunnettuja suomalaisia on ilmaissut huolensa maa- ja metsätalousministeriön suunnitelmista Itämeren lohen kalastuskiintiöiden suhteen. Kokoomusministereille suunnatun avoimen kirjeen ovat allekirjoittaneet muun muassa taiteilija Vesa-Matti Loiri, näyttelijät Kari Hietalahti ja Jasper Pääkkönen sekä juontaja Heikki Paasonen. 

4.10. Jo yli 60 koulua on mukana WWF:n pehmokalakampanjassa! Koululaiset eri puolilla maata valmistavat syksyn aikana käsityötunneilla uhanalaisia kaloja kierrätysmateriaaleista, järjestävät niistä näyttelyjä ja vetoavat näin ihmisiin uhanalaisten lajien rauhoittamiseksi. Helsingissä osa kirjastoista on lähtenyt tempaukseen mukaan tarjoamalla tilojaan kalanäyttelyiden pitopaikoiksi. WWF kannustaa muitakin kuntia osallistumaan koulujen työhön tarjoamalla näyttelytiloja. Kalateemasta on myös helppo koota koko koulun yhteinen projekti. Esimerkiksi helsinkiläisessä Haagan peruskoulussa uhanalaiset kalat näkyvät syksyn mittaan käsityöluokkien lisäksi myös mm. kotitalouden ja kielten opetuksessa.

Lue tiedote: Tuhannet koululaiset askartelevat tänä syksynä pelastaakseen uhanalaiset kalat

3.-31.10. Kuvittajagalleriassa Helsingin Albertinkadulla on lokakuun ajan esillä Kalakampanjan sivuilta tutun kuvittaja Sakke Yrjölän upeita töitä. Näyttely esittelee Suomen kauneimpia kaloja töröstä turpaan ja sievistä mutuun.

Syyskuu

28.9. Project Fish Runissa on mukana tuttuja nimiä sekä kalojen kummeissa että itse kilpailijoissa. Vihreä Lanka kertoo, että radiolähettimillä varustettujen lohien kummeina ovat muun muassa Chisu, Kari Hietalahti ja Kimi Räikkönen. Jasper Pääkkösen kalan nimi on Ministeri Koskinen eli suora viittaus maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiseen. ”Kalakantojemme suojelijat ja vapaa-ajankalastajat ovat vuosia hakanneet päätään maa- ja metsätalousministeriön seinään ilman mitään parannusta kalapolitiikkaan. Niinpä päätin lähettää Ministeri Koskisen hakkaamaan päätään Kymijoen Koivukosken voimalaitoksen seinään”, Pääkkönen kertoo.

27.9. Uusin Pirkka-lehti esittelee WWF:n kalaoppaan sekä kalatiskin pienet ja ekologiset vaihtoehdot, muikun ja silakan. Lue lisää Pirkan verkkoversion sivulta 60 ja ota talteen muikkupatakukon ja wasabi-tuorejuustosilakoiden reseptit.

26.9. WWF vaatii, että EU:n kalastuskiintiö Itämeren lohelle pitää asettaa tieteellisten suositusten suuruiseksi. Asiaa käsitellään hallituksessa ja eduskunnassa lähiaikoina. Päättäjien olisi nyt tehtävä osansa, jotta vaarantuneen kalalajin tulevaisuus voidaan turvata. EU:n komissio on alustavasti ehdottanut ensi vuoden kalastuskiintiöksi Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle noin 109 000 lohta. Määrä on kaksinkertainen tieteelliseen suositukseen verrattuna.

Lue lisää tiedotteestamme: Suomi ei saa tukea Itämeren lohen ylikalastuksen jatkumista. Myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on ottanut kiintiöihin saman kannan.

25.9. Parhaillaan käynnissä oleva Project Fish Run on maailman ensimmäinen kalojen urheilukilpailu! Hankkeessa lohikalojen kutupaikkatutkimus, jossa kaloille asennetaan sijainnin ilmaisevat radiolähettimet, muuntautuu yleisölajiksi. Yritykset voivat ostaa itselleen nimikkolähtöjä tai -osallistujia, ja samalla kasvatetaan tietoisuutta luonnonvaraisten lohikalakantojen tilanteesta sekä kerätään rahoitusta tutkimus- ja kunnostustyöhön. Simo Suomun, Börjen, Penan ja muiden kilpakalojen etenemistä voit seurata Fish Runin nettisivuilla ja Facebookissa.

20.9. Ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö käyvät kovaa vääntöä hallituksen esityksestä Itämeren kalastuskiintiöiksi, kertoo Vihreä lanka. Suurimmat erimielisyydet koskevat lohta, jonka kestävän kalastuksen rajasta on monia arvioita. Hallituksen on määrä antaa esityksensä eduskunnalle lähiviikkoina.

20.9. Rovaniemen Vikajärvellä pyydettiin jo toista kertaa nuotalla särkikalaa tavoitteena tervehdyttää järven perinteistä kalakantaa, kertoo Lappilainen. Kalaa annettiin paikalle tulleille ilmaiseksi. Lappilainen muistuttaa WWF Suomen raportista, jonka mukaan Itämeren kalaa voitaisiin syödä nykyistä paljon enemmän kalakantojen vaarantumatta. Ota talteen lehden sivuilta mainio särkisäilykeresepti!

17.9. Miksi meillä arvostetaan kasveja enemmän kuin uhanalaisia kaloja, kysyy Voice ja kertoo, että Suomessa jopa joidenkin hyönteisten tappamisesta voi saada sakon. Uhanalaisia kaloja voi kuitenkin kalastaa ilman rajoituksia tai sakkoja.

14.9. Kalakampanjan uusi uutiskirje on ilmestynyt! Käy lukemassa ajankohtaisia kampanjakuulumisia.  

14.9. Suomessa olisi hyvät mahdollisuudet kasvattaa lähikalan osuutta ruokapöydissä. WWF Suomen teettämä tuore raportti kertoo, että Itämeren kalaa, kuten särkikaloja ja silakkaa, voisi syödä nykyistä paljon enemmän kalakantojen vaarantumatta. Itämeren kaloilla voitaisiin myös korvata ulkomailta tuotua kalaa. Pienistä särkikaloista ja silakasta voitaisiin myös valmistaa kalanrehua, jolloin rehukaloja ei tarvitsisi rahdata maailman meriltä. WWF selvitti Itämeren alueen kalavarojen riittävyyttä alueen asukkaille yhdessä Gaia Consulting Oy:n kanssa.

Lue myös tiedote: WWF: Suomessa hyvät mahdollisuudet kasvattaa lähikalan osuutta ruokapöydissä

7.9 Viikonlopun menovinkki. Helsingin Hermannissa Kellohallissa vietetään lauantaina 8.9 Roskakalapäivää klo 13.00 alkaen. Luvassa mm. maisemaruokataidetta ja roskalatyöpaja. 

5.9. Kalakampanja iloitsee uusista toimista Suomen kalastuksen vastuullisuuden lisäämiseksi! Suomen Ammattikalastajaliitto on julkistanut vastuullisen toiminnan periaatteet. Liiton mukaan ammattikalastuksen vastuullisuuden ydin on ympäristön tilan huomioiva toiminta ja elinkeinon sosiaaliset sekä taloudelliset vaikutukset. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö puolestaan on aloittanut Vastuullinen vapaa-ajankalastaja -hankkeen. Tarkoituksena on ohjata suomalaista vapaa-ajankalastusta yhä kestävämpään ja eettisempään suuntaan. 

4.9. Maailman suurin lentorahdin kuljettaja Cathay Pacific on ilmoittanut, ettei se enää suostu kuljettamaan haita tai niiden osia, jotka on epäeettisesti pyydetty. Ylen mukaan yhtiö perustelee päätöstä kestävillä arvoillaan. WWF:n Hongkongin suojelujohtaja Andy Cornish pitää päätöstä merkkinä asenteiden muuttumisesta hainevien suhteen: esimerkiksi kaksi hongkongilaista hotelliketjua on jo poistanut haineväkeiton listoiltaan. 

Elokuu 

29.8. Valtakunnallista kalastuspäivää vietettiin perinteiseen tapaan elokuun viimeisenä keskiviikkona. Päivän teema, Vieheellä fileetä, johdatteli luontaisesti lisääntyvien kalalajien kalastamiseen vieheellä sekä saaliin oikeanoppiseen käsittelyyn ja ruuaksi valmistamiseen. Tapahtumia järjestettiin ympäri Suomea, ja päätapahtuma oli Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa. Lue, mitä Yle kirjoittaa tapahtumasta.

27.8. WWF vastaa Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitukseen, jossa kirjoitettiin WWF:n sekoittaneen kalamarkkinat ja kehottaneen kuluttajia välttämään "kyseenalaisin perustein" Itämeren villiä lohta ja vaellussiikaa. WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen muistuttaa, että uhanalaisuusmäärittelyn ovat tehneet viranomaiset tutkimustietoon nojaten. 

25.8. Kalakampanja on mukana koko perheen Koskipäivä-kalastustapahtumassa Helsingin Vanhankaupunginkoskella kello 12-16. Tule kalastamaan, pelaamaan kalatiskipeliä ja hakemaan taskuusi oma kalaopas! Tapahtuman järjestävät Helsingin kaupungin liikuntavirasto yhdessä Helsingin kalastusalueen, helsinkiläisten kalastusseurojen ja kala-alan yrittäjien kanssa.

24.8. WWF:n kala-asiantuntija Matti Ovaska kertoo Villi planeetta -blogissa viettäneensä surukseen silakatonta kesää ja harmittelee sitä, että suurin osa Suomen silakkasaaliista menee eläinrehuksi. 

23.8. Vihreä Lanka jatkaa uutisointia kalastuskiintiöistä. Lehden mukaan vapaa-ajankalastajat ovat raivostuneet maa- ja metsätalousministeriön lohikiintiökaupasta. Vapaa-ajankalastajien mukaan ministeriö salasi kiintiönylityksen tarkoituksella. Lue myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tiedote.

22.8. Suomalaiset lohenkalastajat ovat ylittäneet Suomen lohikiintiön Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella reippaasti, kirjoittaa Vihreä Lanka. Tämä selvisi sen jälkeen, kun lohenkalastuskielto astui voimaan. Maa- ja metsätalousministeriön tilasto kertoo, että suomalaiset ovat pyytäneet lohia liki 40 000 kappaletta, vaikka kiintiö oli määrätty 36 600 lohelle. Suomi onkin joutunut hankkimaan lisää lohikiintiötä Latvialta.

21.8. Yle esitti eilen uusintana neljän vuoden takaisen dokumentin lohenkasvatuksesta Chilessä. WWF:ää syytetään dokumentissa viherpesusta. Käy lukemassa, mitä WWF vastaa syytöksiin.

20.8. Ensimmäiset ASC (Aquaculture Stewardship Council) -sertifioidut tilapiat ovat saapuneet markkinoille. Indonesiassa kasvatettu tilapia on saanut ensimmäisenä kalana vesiviljelytuotteille tarkoitetun uuden vastuullisuussertifikaatin. Sertifikaatin avulla pyritään puuttumaan kalankasvatuksen ongelmiin ympäri maailman, ja lähitulevaisuudessa markkinoille on odotettavissa lisää ASC-sertifioituja vesiviljelytuotteita. 

Vastuullisesti kasvatettua tilapiaa on nyt saatavilla muun muassa Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla. Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat ensimmäisinä tuoneet vastuullisesti kasvatetun tilapian markkinoilleen. Vielä tämän vuoden puolella markkinoille on odotettavissa muun muassa vastuullisesti kasvatettua lohta ja pangasiusta sekä simpukoita ja ostereita.

WWF Suomi kehottaa kuluttajia suosimaan edelleen ensisijaisesti kestävästi pyydettyä ja kasvatettua kotimaista kalaa Kuluttajan kalaoppaan suositusten mukaisesti.

20.8. TV1:n A-studion reportaasi kysyy tänään kello 21, pitäisikö lohien istutukset lopettaa. Voimalayhtiöiden padot tappoivat lohen suurimmista joista sotien jälkeen. Yhtiöt ovat yrittäneet korvata velvoiteistutuksilla kalastajille menetetyt saalistappiot. Reportaasin mukaan miljoonat eurot valuvat kuitenkin hukkaan, koska istutetuista lohenpoikasista lähes kaikki kuolevat. 

17.8. Euroopan unioni ehdottaa Itämeren villilohen pyyntikiintiön pitämistä lähes ennallaan tai vain vähän leikattuna, kertoo Yle. Ehdotuksen mukaan Itämeren pääaltaan pyyntikiintiötä pienennettäisiin 11 prosentilla vuonna 2013. Sen sijaan Suomenlahden kiintiöön ei ehdoteta muutoksia. Ympäristöjärjestöjen mukaan ehdotus ei ota huomioon pyynnin vaikutusta uhanalaisen lohen kantaan.

17.8. "Kalakannoissa suuret muutokset ovat tapahtuneet yleensä vähitellen. Ajat ovat nyt toiset ja sen seurauksena muutos ja tarve sopeutua ovat ainoita pysyviä asioita kalasektorilla", kirjoittaa kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa. Lue lisää blogista Saimaan lohikalojen kestävä kalastus -sivuilta.

14.8. MTV3:n Huomenta Suomessa oli tarjolla tuhti paketti kala-asiaa. Haastateltavina olivat Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä ja WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen. Lisäksi tutustuttiin kalastaja Ronny Holmströmin työhön Suomenlahdella. Jari Luukkonen muistutti, että WWF:n suositukset välttää villilohen ja vaellussiian pyyntiä perustuvat tieteelliseen tutkimustietoon. Markku Myllylä ehdotti luonnonlohen ja villilohen erottamista toisistaan rasvaeväleikkauksella.

9.8. DNA-testeissä on selvinnyt, että myös amerikkalaiset ravintolat käyttävät uhanalaisia hailajeja haineväkeiton valmistukseen. 14 kaupungissa otetuista näytteistä löytyi muun muassa erittäin uhanalaisen kampavasarahain DNA:ta. Aiheesta kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomat.

3.8. Kaupallinen lohenkalastus Pohjanlahdella ja Itämeren pääaltaalla on kielletty loppuvuodeksi, koska EU:n asettama 37 000 lohen kalastuskiintiö on täyttynyt tältä vuodelta. Tänä vuonna kiintiö on ollut huomattavasti aiempaa pienempi, mikä asiantuntijoiden mukaan johtuu lohikannan huolestuttavasta tilasta. Aiheesta kirjoittaa muun muassa Satakunnan Kansa.

2.8. Flow-lehti kirjoittaa laajasti kaloista ja pohtii, mitä kalaa kannattaa syödä. Artikkelissa WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen ihmettelee, milloin perinteiset herkut, kuten ahven ja muikku, ovat kadonneet suomalaisten lautasilta ja väistyneet tonnikalan ja kasvatetun lohen tieltä. Lue myös, mitkä ovat DJ:näkin toimivan Sampsan top 5 -kalabiisit!

Heinäkuu

26.-28.7. WWF ja kalat ovat mukana Kotkan Meripäivien Itämerikylässä. WWF:n osastolla on kalatiskipeli, jossa voit testata tietojasi eri kalalajien uhanalaisuudesta. Pääset myös tutustumaan paljon esillä olleeseen WWF:n Kuluttajan kalaoppaaseen. Osastolla esitellään lisäksi WWF:n vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen toimintaa.

26.7. EU:n lohen kalastuskiintiöt ovat tänä vuonna rajoittaneet kalastusta, kertoo STT, jonka uutista siteeraa mm. Helsingin Sanomat. Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella kiintiö pieneni puolella noin 120 000 loheen. Tornio-Muonionjokiseuran puheenjohtajan Kalervo Aska katsoo hyvän lohikesän olevan seurausta erityisesti siitä, että Ruotsi lopetti maaliskuussa meripyynnin. Aska toivoo, että vaelluslohi hyödynnettäisiin jokisena luonnonvarana. Meripyynnistä koituu hänen mukaansa pysyviä ongelmia.

20.7. Isabella Lövinin palkittu teos Silent Seas -The Fish Race to the Bottom on nyt saatavilla englanniksi. Kirja paneutuu Europan kalakantojen kriisiin ja Euroopan unionin epäonnistuneeseen kalastuspolitiikkaan. Lue myös Isabella Löivin haastattelu “There’s a Limit to Fish Harvesting” 

17.7. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ennustaa hyvää rapukautta. Viime rapukaudelta vesiin jäi paljon ravustettavaa ja kevään koeravustusten perusteella tänä kesänä syntyi vahva vuosiluokka tulevia vuosia varten. WWF:n kalaopas kehottaa suomalaisia suosimaan kotimaisia rapuja. Rapuruton leviämisen estämiseksi rapujen sumputtamisen ja rapumertojen desinfioinnin suhteen tulee olla tarkkana. Helsingin Eläinsuojeluyhdistys muistuttaa oikeaoppisesta rapujen käsittelystä. Ravut tulisi lopettaa tarkoitukseen kehitetyllä laitteella, eikä perinteiseen tapaan elävältä keittämällä.

12.7. Yle Uutiset kertoo, että muikkua lipotaan Vuoksesta haavitolkulla. Muikku on palannut Vuokseen runsaana muutaman heikomman vuoden jälkeen. Muikku on pienikokoinen ja herkullinen kotimainen kala, jota on Suomessa osattu hyödyntää pääosin kestävästi. WWF suosittelee herkuttelemaan kotimaisella muikulla.

11.7. Vehkajoen kutupaikat avautuvat vaelluskaloille, uutisoi Yle Uutiset. Vehkajoen Töytärinkosken nykyinen tarpeettomaksi käynyt kiinteä säännöstelypato on tarkoitus korvata kalan nousun mahdollistavalla pohjapadolla vuoden 2013 aikana. Kunnostusten tarkoituksena on äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen palauttaminen Vehkajokeen. Kunnostuksesta hyötyvät myös muut virtavesikutuiset kalat kuten vaellussiika, nahkiainen ja vimpa.

11.7. Kansan Uutiset kertoo siikaistutusten olleen tuloksettomia ja ehkä tuhoisia. Lehden mukaan järviperimällä varustettu istutussiika ei selviä meren suolavaihteluista. Siian luontaisesti lisääntyvää kantaa ei ole saatu mittavilla istutuksilla vahvistettua ja vain pieni osa istukkaista selviää täysikasvuisiksi. Turun yliopiston genetiikan tutkijat ovat paikantaneet siikaistutusten ongelmat molekyylitasolle. Tutkimus osoittaa, että makeasta vedestä kotoisin oleva siika ei pysty aistimaan suolaisuuden muutoksia riittävän hyvin selviytyäkseen murtovedessä. Uutisessa viitataan Molecular Ecology -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen.

9.7. Vakka-Suomen Sanomat uutisoi Taivassalon kalastajien silakrysäysjulkilausumasta, jossa Silakrysäys-tapahtuman osallistujia kehotettiin kysymään omasta ruokakaupastaan rysäsilakkaa keväällä ja alkukesällä. Julkilausuman mukaan kysyntä luo tarjontaa ja silakkaa pitää olla tarjolla arkena ja juhlana. WWF:n Kalakampanja kehottaa niin ikään syömään silakkaa ja muuta pientä kotimaista kalaa. Tällä hetkellä valtaosa Suomen silakkasaaliista päätyy turkiseläinten rehuksi.

5.7. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelema WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen kehottaa suomalaisia syömään kotimaista pientä kalaa. Suomalainen syö kalaa keskimäärin 17 kiloa vuodessa. Tästä määrästä vain 2 kiloa on kotimaista kalaa. WWF haluaa tämän suhteen muuttuvan.

4.-7.7.
 Kalakampanja esittäytyy OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä. WWF:n osastolla näyttelyvieraat voivat testata tietojaan eri kalalajien uhanalaisuudesta kalatiskipelin avulla sekä tutustua paljon esillä olleeseen Kuluttajan kalaoppaaseen. Näyttelyn ohjelmalavalla tarjotaan tietoa kestävästä kalastuksesta 5.7. klo 10.30.

3.7. MTV3 Uutiset kertoo, että Kiina aikoo poistaa haineväkeiton virallisten juhlalounaiden ja -illallisten ruokalistoilta. Maan hallintoviranomaisten mukaan haineväkeiton tarjoilukielto saataneen voimaan kolmen vuoden sisällä. Haineväkeitto on yksi karmeimmista esimerkeistä meriluonnon kestämättömästä verotuksesta. Haita kalastetaan miljoonittain vain niiden evien vuoksi ja ruhot heitetään usein takaisin mereen. Katso myös julkkiskokki Gordon Ramseyn dokumentti haineväkeitosta

3.7. Pohjois-Karjalan ELY-keskus kertoo, että Pielisellä ja Saimaalla ollaan siirtymässä vaeltavien lohikalojen rasvaeväleikkauksiin. Menetelmän avulla eriytetään säilytettäviksi tarkoitetut yksilöt kalastettaviksi tarkoitetuista yksilöistä. Menetelmä toimii yhtenä keinona, jolla pyritään säilyttämään Saimaan ja Pielisen vähäiset vaeltavat järvitaimen- ja järvilohikannat.

Kesäkuu

28.6. Lue tiedote: Eläköön pieni kotimainen kala - kesä ilman lohta ja tonnikalaa!

27.6. Tampereen ylioppilaslehti Aviisi muistuttaa kesänumerossaan, että kalapuikko on saattanut kiertää puoli maapalloa Aasiassa sijaitsevaan käsittelylaitokseen ja palata sieltä kaupan pakastealtaaseen. Maailman kalakantojen tila on huolestuttava, kun taas meillä Suomessa olisi jopa varaa lisätä kalanpyyntiä.

26.6. Yle Uutiset kertoo, että Pohjaanmaan rannikolla kokeillaan biodieselin käyttöä kalastusaluksissa. Tähän asti kokemukset ovat olleet positiivisia. Biodieselin laajamittaisella käyttöönotolla voitaisiin parantaa kalastuksen kannattavuutta ja samalla kohentaa rannikkokalastuksemme kestävyyttä entisestään. Katso video.

25.6. "Jos suosii pienikokoisia kotimaisia lajeja, niin silloin ei hirveästi mene vikaan", opastaa WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska kesän kalaherkkuja valitsevaa Demari.fissä ja Demokraatti-lehdessä.

24.6. Hauki on mainio kala, mutta miten sen ruodoista pääsee eroon? Ota avuksi Sakke Yrjölän piirtämä ohje! 

21.6. "Kalastuksessa minulle tärkeintä on tunne siitä, että olen osa suurempaa kokonaisuutta, luontoa", kirjoittaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Villi planeetta -blogissa Liisa heittää kengät jalasta ja kahlaa veteen hankkimaan tarjottavaa juhannuspöytään.

20.6. WWF iloitsee hyvin alkaneesta lohennoususta Tornion- ja Simojoella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kertoo, että kutualueille nousevia lohia on toistaiseksi havaittu yhtä paljon kuin 3-4 vuotta sitten. Lähiviikkojen aikana tullaan näkemään kutuvaelluksen kokonaismäärä. Itämeren pääaltaalla tapahtuvaa pyyntiä on rajoitettu ja sääolosuhteet ovat olleet suotuisat. Nyt kaikki kynnelle kykenevät tekemän juhannustaikoja, jotta kesästä tulisi lohennousun suhteen ennätyksellinen! 

20.6. MTV3:n Makuja-sivut tarjoavat makoisan vinkin juhannuksen viettäjälle, silakkasushit. Sivuilla muistutetaan myös, että sushiin voi käyttää myös vaikkapa kuhaa tai ahventa.

19.6. Kalan tuonti jatkoi viime vuonna kasvuaan, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalaa ja kalatuotteita tuotiin 106 miljoonaa kiloa eli 7 miljoonaa kiloa toissavuotta enemmän. RKTL:n mukaan kasvu selittyy lisääntyneellä lohen tuonnilla.

14.6. Kesäkuun Iiris-lehdessä WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder loihtii ystäviensä kanssa helppoja herkkuja kotimaisista kaloista. Ohjeet limemarinoituun haukeen, Binan sinappisilakoihin, Annun lahnatahnaan ja Liisan haukimurekkeeseen löydät täältä. Lue myös hyödylliset vinkit kalankäsittelyyn!

13.6. WWF:n vetämä laajapohjainen työryhmä (Salmon Aquaculture Dialogue) on tänään julkaissut kestävyyskriteerit kasvatetulle lohelle. Kriteereitä on valmisteltu vuodesta 2004 lähtien, ja työhön on osallistunut yli 500 asiantuntijaa lohenkasvatukseen liittyvistä sidosryhmistä. Työryhmän luomat kriteerit luovutetaan Aquaculture Stewardship Council (ASC) -järjestölle, joka kehittää niiden pohjalta kasvatetun lohen ASC-ympäristösertifikaattia. Sertifikaatti valmistunee noin puolen vuoden kuluttua.

12.6. EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto oli tänään koolla Luxemburgissa pohtimassa unionin yhteisen kalastuspolitiikan perusasetuksen uudistusta. Puheenjohtajamaan Tanskan pyrkimyksenä on muodostaa neuvoston yleisnäkemys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisestä kalastuspolitiikasta. Asetusehdotuksen keskeisiä elementtejä ovat mm. kalastuksen kestävyys ja kalojen poisheiton lopettaminen.

11.6. Kalakampanjan ensimmäinen uutiskirje on ilmestynyt! Kerromme siinä muun muassa kampanjan uusista toimijoista ja kesäisestä reseptikilpailusta. Poimi talteen myös mainio haukikalapuikkojen ohje! 

10.6. Aamulehti, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa ja Kainuun Sanomat kirjoittavat laajasti kalasta. Artikkelissa todetaan, että kalan alkuperä on alkanut kiinnostaa suomalaisia kuluttajia. WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen kertoo, että kotimaisia kalalajeja ei tunneta kuten ennen, esimerkiksi vain yli 65-vuotiaat tietävät mateen olevan kotimaista alkuperää. Hän toivoo, että martat, keittiömestarit ja kalanjalostajat ryhtyisivät talkoisiin kotimaisen kalan käytön kasvattamiseksi.

7.6. Tiedote: Villi vaellussiika pysyy toistaiseksi kalaoppaan punaisella listalla

4.6. Tiedote: WWF tyytyväinen uuteen siikatyöryhmään

1.6. Tuore Apu-lehti kirjoittaa, että Suomessa syödään aivan liikaa tonnikalaa ja liian vähän kotimaista kalaa. Lehti on koonnut myös herkullisia ja kesäisiä reseptejä kotimaisesta kalasta. Miten olisi vaikkapa särkipihvit aasialaiseen tapaan?

Toukokuu

31.5. Särkien rynnäkkö yllätti katiskan kokijan Laukaassa. Sadan kilon saalista tarvittiin lopulta nostamaan kolme ihmistä. Katso mainio kuva Ylen sivuilta.

30.5. WWF toteaa lausunnossaan maa- ja metsätalousministeriölle, että kalakantojen hoidon tulee perustua kalojen luontaisen elinkierron turvaamiseen ja että kaiken kalastuksen perustana tulee olla tieteellisesti määrittelyt suojelu- ja hoitotoimenpiteet.

30.5. Kalalajeilla on erikoinen kaksoisasema: ne voivat olla äärimmäisen uhanalaisia ja silti käytössä olevia elintarvikkeita. Lue uusimman Pandan polku -lehden kiinnostava juttu rakkaasta, mutta riistetystä kalasta. 

29.5. Silakan ylikalastus on tutkijoiden arvioiden mukaan aiheuttanut jopa 440 miljoonan euron menetykset Itämeren kalataloudelle, kertoo monitieteinen IBAM-hanke. Lue lisää Helsingin yliopiston sivuilta.

28.5. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder vastaa Helsingin Sanomien mielipidesivuilla Suomen ammattikalastajaliiton puheenjohtajan Olavi Sahlsténin kirjoitukseen. Rohweder korostaa, että WWF:n Kalakampanjan  tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan osuutta ruokapöydissä. Uhanalaisten kalalajien, kuten vaellussiian ja Itämeren lohen, elivoimaisuus pitää kuitenkin palauttaa. Tähän pyritään löytämään ratkaisuja yhdessä viranomaisten ja kalastusalan järjestöjen kanssa.

26.-27.5. Tiedote: WWF:n Kalakampanja mukana Maailma kylässä -tapahtumassa

WWF:n ja muiden Itämeri-viestijöiden osastolla Helsingin Rautatientorilla tarjolla on tietoa kestävästä kalastuksesta ja Itämeren tilasta. Voit myös testata tietosi eri kalalajien uhanalaisuudesta kalatiskipelin avulla. Sunnuntain paneelikeskustelussa WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, ympäristöministeri Ville Niinistö ja professori Sirpa Kurppa puhuvat muun muassa siitä, miten särkikalojen pyytäminen ja syöminen auttavat Itämerta. Lue lisää Vihreästä langasta.

24.5. Helsingin Sanomat kertoo, että EU:n parlamentti hyväksyi eilen ohjelman, joka tähtää erittäin uhanalaisen sinievätonnikalan aiempaa parempaan suojeluun. Muun muassa sushina syötävä sinievätonnikala on vähällä kadota meristä liikakalastuksen takia.

22.5. Tuoreen väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kalan käytön hyödylliset vaikutukset sydän- ja verisuoniterveydelle ovat suuremmat kuin kalan sisältämien ympäristömyrkkyjen mahdolliset haitat. Aiheesta kirjoittaa Verkkouutiset.

22.5. Lifestylemedia Viispistenolla kirjoittaa Kalakampanjasta ja muistuttaa, että yksinkertaisia lääkkeitä kalakantojen hupenemiseen olisivat eri kalalajien monipuolisempi kulutus ja kestävien kalakantojen suosiminen.

18.5. Huominen Ravintolapäivä tuo Helsinkiin hetkeksi mainion kalaravintolan, kertoo Yle. Helsinki Fried Pike tarjoaa Korppoosta ja Tammisaaresta pyydettyä haukea fish & chips -muodossa.

16.5. S-ryhmän suurin alueosuuskauppa HOK-Elanto lopettaa uhanalaisen Itämeren villin lohen ja vaellussiian myynnin toimipaikoissaan. Lue HOK-Elannon tiedote ja Helsingin Sanomien uutinen.

15.5. Kalastusalan toimijat ja WWF Suomi olivat eilen koolla keskustelemassa uhanalaisen villin vaellussiian tilanteesta. Kokouksessa puhuttiin muun muassa rannikon verkkokalastuksen silmäkokorajoitusten muuttamisesta ja kaupallisen alamitan asettamisesta. Lue uutinen WWF:n sivuilta.

15.5. WWF:n julkaiseman Living Planet Reportin mukaan luonnon monimuotoisuus on heikentynyt eniten trooppisilla vesialueilla muun muassa ylikalastuksen takia. Lue tiedote ja raportin suomenkielinen tiivistelmä.

14.5. Valtakunnallinen kalabongausviikko käynnistyi! Kalojen bongaamisessa eli fongaamisessa pyritään narraamaan mahdollisimman monta kalalajia Suomen vesistä viikon aikana. Viikko huipentuu lauantaina ja sunnuntaina järjestettäviin Helsingin ja Kotkan kalamaratoneihin.

13.5. Suomen johtavat ruokaketjut reagoivat WWF:n kalansyöntisuositukseen eri tavoin, kirjoittaa STT. Lue uutinen esimerkiksi Helsingin Sanomien sivuilta.

10.5. Vapaa-ajankalastajat ovat muuttuneet ympäristötietoisemmiksi ja kotimainen kala on nyt kirjolohta halutumpaa, kertoo Yle Kainuu

10.5. WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska vastaa Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa muun muassa kysymykseen, voiko kuluttaja ostaa Itämeren lohta hyvillä mielin. Ovaska muistuttaa, että villin lohen kannat ovat ylikalastettuja, ja saaliskiintiö on tänäkin vuonna yli kaksinkertainen tutkijoiden esittämiin suosituksiin nähden.

9.5. Etelä-Suomen Sanomat harmittelee sitä, että kotimainen kala ei mene kaupaksi, vaikka Suomessa syödään EU-maista viidenneksi eniten kalaa.

9.5. Senegalin hallitus on päättänyt peruuttaa avomeritroolareille myönnetyt kalastusluvat aluevesillään. Päätös on merkittävä voitto taistelussa ulkomaalaisten avomeritroolareiden ryöstökalastusta vastaan. Lue lisää Greenpeace Suomen blogista.

8.5. WWF iloitsee mukavista uutisista Kuolimolta! Kalastusalueen vuosikokouksessa päätettiin lohikalojen alamittojen nostosta. Lisäksi äärimmäisen uhanalaisen Saimaan nieriän alamitta nostettiin 80 senttiin. Saimaannieriä elää luonnonkantana vain Kuolimossa ja lisääntyviä yksilöitä arvellaan olevan alle 50.

8.5. Miltä näyttää pehmosiika? Entä huovutettu meritaimen? Helsingin Sea Lifessa on esillä 5.6. asti Helsingin opettajankoulutuslaitoksen käsityönopettajaopiskelijoiden upeita tuotoksia koulujen kalakampanjan käsityöohjeista.

7.5. Maa- ja metsätalousvaliokunta vaatii lohenpyynnin lopettamista Itämerellä. Valiokunnan mielestä niin sanotusta sekakantakalastuksesta tulee luopua, kirjoittaa Kaleva

7.5. Mitkä kalakannat ovat uhanalaisia ja mitä kaloja ei kannata syödä? Kestävätkö suomalaiset kalakannat enää kalastusta? Kestävästä kalansyönnistä puhutaan maanantaina 7.5. klo 17 Eduskunnan kansalaisinfossa. Mukana myös WWF:n kala-asiantuntija Matti Ovaska.

6.5. Kalavalinnoissa on otettava huomioon sekä luonto että terveellisyys, kirjoittaa Yle. Esimerkiksi kuha sopii niin ympäristö- kuin terveystietoisenkin ihmisen lautaselle.

4.5. Kotimaisten kalanjalostajien kiinnostus särkikaloihin on heräämässä, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Särjistä tehdään esimerkiksi kalapihvejä, jotka ovat saaneet kuluttajilta hyvän vastaanoton. Lue myös Ylen juttu: Särkikalojen odotetaan palaavan kalatiskeille.

3.5. Turun Sanomissa muistutetaan, että katiskan pohjalle eksyneistä sinteistä ja vähempiarvoisena pidetyistä kalalajeista saa vaikkapa maukkaita pataruokia.

3.5. Kala-asiantuntijamme Matti Ovaska osallistui viime viikolla maailmaan suurimpaan kalastusalan tapahtumaan Brysselissä. Lue Villi planeetta -blogista, millaisia mereneläviä tiskeillä oli tarjolla ja miten kalastuksen vastuullisuus ja kestävyys näkyivät tapahtumassa.

Huhtikuu

30.4. Eettinen vappukala on paikallista! Kalakauppias Jussi Haanpää Oulun kauppahallista suosittelee vapun ruokapöytään esimerkiksi marinoitua maustesilakkaa tai ahventa. Lue juttu Ylen sivuilta.

27.4. Myös koulut voivat osallistua Kalakampanjaan! Käy tutustumassakoulujen kampanjasivuihin ja lue Tekstiiliopettaja-lehden juttu.

27.4. Luontoliitto muistuttaa Itämeren lohen kantojen heikosta tilasta ja toivoo sen tilalle kalatiskeihin lahnaa, särkeä ja ahventa.

25.4. Suomessa kasvatetun kirjolohen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet noin viidenneksellä viimeisten kymmenen vuoden aikana, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus.

24.4. Kuluttaja voi vaikuttaa ostopäätöksillään maailman kalakantojen tilaan entistä helpommin, kun vastuullisiin kalavalintoihin ohjaavan WWF:n kalaoppaan voi ladata nyt myös matkapuhelimeen.

Lue tiedote: WWF:n kalaopas myös kännykkään

13.4. WWF haastaa tänään alkavalla kampanjallaan koko Suomen mukaan maailman kalakantojen suojeluun. Kampanjan tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2015 tarjolla vain kestävästi kalastettua tai tuotettua kalaa. 

Lue tiedote: WWF: On aika suojella kaloja!

Aiempia tiedotteita

28.3. WWF: Kalaoppaan suositukset ovat perusteltuja

28.2. WWF: Itämeren villin lohen ostamista tulee välttää