Kalamiehet ry

Kyllä, haluamme olla mukana kampanjassa ja turvaamassa kalakantojen säilymistä.

Aiemmat toimenpiteet

Kalamiehet ry toimii koko kalatalousalan kestävän kehityksen puolesta. Kalamiehet ry:n tarkoituksena on yhdistää kalatalousalan toimijat, järjestää koulutusta, seurata kalatalouden työmarkkinoita, toimia tiedotuskanavana sekä edistää Suomen kalatalouden kehitystä. Toiminta on vahvasti kansallista, mutta kansainvälisiä sidoksia ylläpidetään ja luodaan jatkuvasti. Kalamiehet ry seuraa aktiivisesti kalatalouden muutoksia, antaa lausuntoja sekä on aloitteellinen kalatalouteen liittyvissä asioissa. Yhdistys tavoittaa Suomen merkittävät kalatalousalan toimijat niin tuotannon, tutkimuksen kuin hallinnon alalla.  Kalamiehet ry on järjestänyt koulutusta mm. vähempiarvoisten kalojen käytön edistämiseksi. Esimerkkinä seminaarit "Euroja senttikaloista, senttejä arvokaloista: vähäarvoisten kalojen ja arvokalojen vähäarvoisten osien tuotteistus" ja "Vieraslajit vesissämme".

Jatkotoimenpiteet

Tavoitteiden saavuttamiseksi Kalamiehet ry jatkaa edelleen kalatalousalan kentän yhdistämistä ja edistää Suomen kalatalouden kehitystä mm. järjestämällä koulutusta, jonka kantavina teemoina tulevina vuosina ovat vastuullisuus ja kestävä kehitys.


 

Luonto-Liitto

Kyllä, haluamme olla mukana kampanjassa ja turvaamassa kalakantojen säilymistä

Aiemmat toimenpiteet

Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö. Tavoitteenamme on yhteiskunta, jossa arvostetaan luonnon moninaisuutta ja sen itseisarvoa. Luonto-Liitto ei käytä kokoustarjoiluissaan lainkaan uhanalaisia tai kestämättömästi pyydettyjä kaloja. Kampanjoimme aktiivisesti kestävien kulutustottumusten puolesta esimerkiksi osana www.kulutus.fi -sivustoa sekä käymme puhumassa Itämeren suojelusta kouluissa.

Jatkotoimenpiteet

Jatkamme työtämme aktiivisesti.


 

Oulun Kalatalouskeskus/ Proagria Oulu

Kyllä, haluamme olla mukana kampanjassa ja turvaamassa kalakantojen säilymistä.

Aikaisemmat toimenpiteet

Kalatalouden neuvontajärjestömme on toiminut vuodesta 1907 vesienomistajien edunvalvojana sekä kotimaisen sisävesikalastuksen parissa asiantuntijan roolissa. Järjestön toimesta koordinoidaan ja ohjeistetaan mm. kalavesien hoitoa. Arvoihimme on aina kuulunut kestävät kalastustavat sekä alkuperäisten kalalajien geneettisen puhtauden huomioiminen esimerkiksi kalanistutuksia suunnitellessa.

Jatkotoimenpiteet

1. Kalatalousneuvonnassa ohjaamme kuluttajia ekologisten kalavalintojen tekemiseen informoimalla MSC-sertifikaatista sekä listaamianne vihreitä kalalajeja suosimalla.   

2. Kannustamme järjestömme tavoitteiden mukaisesti ammattimaisen kalastuksen kehitystä niin, että se mukailee kestävän kalastuksen periaatteita.   

3. Uhanalaisen, alkuperäisen taimenkannan vaikutuspiirissä tuemme ja ohjaamme vesialueen- ja kalastuksenhaltijoita aktiiviseen suojelutoimintaan mm. asianmukaiseen kalastuksensäätelyyn. Tavoitteena on, että jokainen pyydystetty kala on kutenut ainakin kerran. 

Sitoudumme edellä mainittuihin toimenpiteisiin. Emme kuitenkaan hyväksy sitä, että kampanjan osanottajana olemme mukana julkilausumissa tai muissa julkisissa linjauksissa ilman, että meillä on mahdollisuutta vaikuttaa lausuntoon etukäteen. Näin ollen haluamme, että järjestöämme ei käytetä mm. merialueen julkilausumiin, sillä toimimme vain sisävesialueella.

 


Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Kyllä, haluamme olla mukana kampanjassa ja turvaamassa kalakantojen säilymistä.

Aiemmat toimenpiteet 

Suomessa osataan hyödyntää kestävästi niin maan, metsän kuin vedenkin luonnonvaroja. Vesiviljely on yksi näistä keinoista. Suomessa on hyvät luontaiset edellytykset vesiviljelylle. Kuitenkin Suomessa kulutetusta kalasta vain 1/3 on kotimaista, loput tuodaan ulkomailta.  

Suomen vesiviljelyelinkeino (päälajina kirjolohi) on kestävää ja ympäristövastuullista. Meillä vesiviljely on ympäristöluvanvaraista elinkeinotoimintaa. Yrittäjä seuraa ympäristöviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman avulla vesiviljelyn mahdollisia ympäristövaikutuksia. Tämän lisäksi viranomainen käy joka toinen tai joka kolmas vuosi tarkastuskäynnillä seuraamassa että ympäristölupaehtoja on noudatettu.  

Vesiviljelyn kuormitus on viimeisten 20-vuoden aikana laskenut yli 60 %. Kalankasvatuksen ympäristökuormitus kokonaisfosforin osalta on 1,9 % (SYKE 2010). Vesiviljelyn ympäristövaikutusten hallintaan on päästy pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena. Tutkimus, kehitystyö, ohjeistus, koulutus ja tiedotus ovat olleet avainasemassa. Etenkin valtavasti työtä on tehty rehujen ja ympäristötekniikan kehittämisessä.

Vuonna 2011 Kalankasvattajaliitto on ollut mukana selvittämässä kirjolohituotannon hiilijalanjälkeä ja uusimassa Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjetta sekä järjestämässä jäsenilleen koulutustilaisuutta 2011 ”Vastuullisuus on yhteispeliä” ja seminaaria 3/2012 ”Vastuullisuus ja kestävyys yhteisellä Itämerellä”. 

Jatkotoimenpiteet

Terveellisen ja turvallisen lähikalan saanti on jokaisen Suomalaisen perusoikeus. Vahvana tavoitteena on kotimaisen vesiviljelyn kestävä kasvu ja omavaraisuusasteen nostaminen viljellyissä lohikaloissa. Vesiviljely on ekotehokas tapa tuottaa eläinproteiinia ihmisravinnoksi, vaihtolämpöisenä eläimenä kala hyödyntää rehun muita tuotantoeläimiä paremmin ja yhdellä rehukilolla voidaankin tuottaa kilo kalaa.  

Tavoitteena on edelleen vesiviljelyn tehostaminen ja keskittäminen mm. valtakunnallisen sijainninohjaustyön avulla. Keskittämällä hajallaan olevat tuotantopaikat tuotannon tehokkuus lisääntyy, jolloin sekä säästetään luonnonvaroja että hiilijalanjälkeä pienennetään sillä mm. kuljetusmatkat lyhenevät.

Suomeen Kalankasvattajaliitto ja sitä lähellä olevat sidosryhmät haluavat jatkossakin toteuttaa kuluttajan toivetta saada läheltä niin alkuperältään kuin tuotantotavaltaankin kestävästi tuotettua kalaa.  

Kalankasvattajaliitto tiedottaa ja kouluttaa alan toimijoita vastuullisuudesta ja kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta.  

Liitto osallistuu alan kehitys- ja tutkimustyöhön koskien mm. kalankasvatuksen ympäristösuojeluohjeen uusimista, sijainnonohjaustyötä, ravinteiden kierrätystä, kalankasvatuksen hiilijalanjälkeä, kalan rehujen ja uusien tuotantotapojen kehittämistä.

 


 

Suomen Osteriakatemia yhdistys ry

Kyllä, haluamme olla mukana kampanjassa ja turvaamassa kalakantojen säilymistä.

Aiemmat toimenpiteet

- Eläköön lahna-2011 projekti: Itämeren lahnan menekinedistämiskampanja Etelä-Suomen suurimmissa vähittäiskaupoissa. Reseptiikka ja tuotemaistatus kuluttajille.  

- Eläköön silakka-2011 projekti: Silakan menekinedistämiskampanja Etelä-Suomen suurimmissa vähittäiskaupoissa. Reseptiikka ja tuotemaistatus kuluttajille.

Jatkotoimenpiteet

- Eläköön lahna -projekti: Itämeren lahnan menekinedistämiskampanja jatkuu vuosittain Etelä-Suomen suurimmissa vähittäiskaupoissa. Reseptiikka ja tuotemaistatus kuluttajille.

- Eläköön silakka -projekti:Silakan menekinedistämiskampanja jatkuu vuosittain Etelä-Suomen suurimmissa vähittäiskaupoissa. Reseptiikka ja tuotemaistatus kuluttajille. 

- Eläköön muikku-projekti: Toteutetaan ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Muikun/maivan  menekinedistämiskampanja jatkuu vuosittain Etelä-Suomen suurimmissa vähittäiskaupoissa. Reseptiikka ja tuotemaistatus kuluttajille. 

- Eläköön hauki -projekti: Toteutetaan ensimmäistä kertaa vuonna 2013. Hauen menekinedistämiskampanja jatkuu vuosittain Etelä-Suomen suurimmissa vähittäiskaupoissa. Reseptiikka ja tuotemaistatus kuluttajille.


 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kyllä, haluamme olla mukana kampanjassa ja turvaamassa kalakantojen säilymistä.

Aikaisemmat toimenpiteet

SVK on tuottanut runsaasti opastavia kalankäsittelyesitteitä luontaisesti lisääntyvistä kalalajeista sekä vähempiarvoisista kalalajeista. Esitteet ovat olemassa mm. särjestä, ahvenesta, hauesta, kuhasta, silakasta, muikusta, lohikaloista, ravuista sekä lahnasta kaksin kappalein. Nämä on julkaistu myös järjestön nettikirjastossa. Esitteitä jaetaan vuosittain noin 10 000 kpl/esite erilaisissa yleisötapahtumissa, messuilla, kouluissa yms.  

Erilaisissa yleisötapahtumissa, kuten messuilla ja koululaistapahtumissa, on opastettu osallistujia luontaisesti lisääntyvien ja erityisesti vähempiarvoisten kalojen käyttöön, samoin nuorten ja perheiden leireillä. Vuosittain on annettu opastusta myös vähempiarvoisten kalojen ruoaksi valmistamisessa leireillä ja kursseilla. 

Jäsenlehdessä Vapaa-ajan Kalastajassa on julkaistu jo vuosia omaa kalan käsittely- ja ruoaksivalmistamisjuttusarjaa ruokaohjeineen. Pääpaino on luontaisesti lisääntyvissä ja vähempiarvoisissa kaloissa. Lisäksi Vapaa-ajan Kalastajassa on julkaistu viimeisen 24 kk:n sisällä useita vastuulliseen vapaa-ajankalastukseen opastavia artikkeleita. Osa näistä on julkaistu myös järjestön nettisivuilla. Lisäksi on julkaistu opas "Vapaa-ajankalastuksen eettiset ohjeet". 

Vastuullinen kalastus sekä luontaisten ja vähempiarvoisten kalojen käyttö on myös ollut vahvasti mukana SVK:n muussa tiedotustoiminnassa.  SVK käynnisti viime vuonna uuden hankkeen nimeltä "Vastuullinen vapaa-ajankalastaja", joka sisällöltään ja aiheiltaan edistää monin tavoin erityisesti harrastuskalastajien vastuullisuustietoutta erilaisten materiaalien ja koulutusten muodossa.

Jatkotoimenpiteet

SVK jatkaa kalankäsittelyesitesarjan tuottamista. Uusia esitteitä tehdään muun muassa kalan alkukäsittelystä, mateesta, siiasta, kampelasta, kuhasta sekä muista särkikaloista. Lisäksi jo tuotetuista esitteistä otetaan uusintapainoksia. Esitteitä jaetaan järjestön vapaaehtoisten kalakummien käyttöön sekä niissä yleisötilaisuuksissa, joihin SVK osallistuu. 

SVK jatkaa kalankäsittelyjuttusarjaa Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessä sekä kalankäsittelyn opastamista messuilla, koululaistapahtumissa, leireillä ja muissa yleisötapahtumissa. Mahdollisesti järjestämme myös kursseja kalankäsittelystä ja ruoaksi valmistamisesta pääpainon ollessa luontaisesti lisääntyvissä ja vähempiarvoisissa kaloissa. 

SVK toteuttaa "Vastuullinen vapaa-ajankalastaja" -hanketta, jonka puitteissa tuotetaan vastuulliseen vapaa-ajankalastukseen opastavaa materiaalia niin esitteinä, tiedotteina kuin lehti- ja nettijuttuina sekä järjestetään koulutusta niin järjestön jäsenille kuin ulkopuolisillekin. Vastuullinen vapaa-ajankalastus -teemaa pidetään esillä myös nuorten leireillä. 

SVK ottaa uusintapainokset Vapaa-ajankalastuksen eettiset ohjeet -oppaasta ja jakaa sitä tilaisuuksissa, joihin osallistuu.


 

Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kyllä, haluamme olla mukana kampanjassa ja turvaamassa kalakantojen säilymistä.

Aikaisemmat toimenpiteet

Virtavesien hoitoyhdistys ry (Virho) on virtavesien luonnontilan vaalimiseen v. 1990 perustettu yhdistys, johon jokainen voi halutessaan liittyä. Jäsenemme ovat luonto- ja kalastusalan harrastajia sekä ammattilaisia tai muuten virtaavista vesistä kiinnostuneita. Yhteistä meille on halu parantaa jokien ja purojen luonnontilaa sekä lohikalojen ja muun vesieliöstön elinmahdollisuuksia.

Jatkotoimenpiteet

Virhon työllisyysprojekti on aloittanut vuoden 2012 virtavesikunnostukset kulku-urien aurauksella ja kunnostusmateriaalien kuljetuksilla. Virhon palkatulla työvoimalla kunnostustöitä suorittava työllisyysprojekti kunnostaa tänäkin vuonna perinteiseen tapaan Vantaanjoen- ja Karjaanjoen vesistöjä. Työllisyysprojektia vetää iktyonomi Olli Toivonen. Työllisyysprojektiin palkataan n. 16 virtavesikunnostajaa, joista muodostetaan kolme työryhmää. Virtavesikunnostajat ovat työvoimatoimistoista palkattuja virtavesikunnostuksiin motivoituneita työttömiä työnhakijoita, jotka palkataan valtion työllistämisvaroilla, sekä harjoitteluaan suorittavia alan opiskelijoita.   

Viranomaisten antaman rahoituksen lisäksi virtavesikunnostuksissa tarvitaan myös Virhon omarahoitusta, koska viranomaisrahoitus ei kata kaikkia kustannuksia. Omarahoitusosuus on perinteisesti saatu pääosin kalamiesten lahjoituksina heidän järjestämiensä nettihuutokauppojen tuotoista. Kalamiesten lahjoitusvaroilla on hankittu myös talkookunnostusten materiaaleja.