© Katri Virtalaakso / WWF
Päivitetty

Vaikuta kuntavaaleissa lähiympäristösi ja ihmisten hyvinvointiin

Tahdotko tehdä kotikunnastasi paikan, jossa sekä ihmiset että luonto voivat hyvin? Voit vaikuttaa lähiympäristösi tulevaisuuteen huhtikuun kuntavaaleissa, ja me haluamme tukea sinua tässä. Olemme keränneet esimerkkejä toimenpiteistä, joita tekemällä ehdokkaasi voi auttaa kuntaasi muuttumaan luonto- ja ilmastoystävällisemmäksi paikaksi asua.

 

Miksi nämä kysymykset ovat tärkeitä?


1) Kuntapäättäjät vaikuttavat lähimetsiesi käyttöön
Suurin osa suomalaisista vastustaa avohakkuita. Kuntien metsät ovat kuntalaisten tärkeitä ulkoilu- ja virkistyskohteita ja siksi niiden säästäminen avohakkuilta on kuntalaisten edun mukaista ja lisää heidän hyvinvointiaan. 

Metsän tunnun säilyttäminen on ihmisille tärkeää. Metsien säilyttäminen peitteisenä ja niiden hallittu hoitamattomuus lisäävät myös metsäluonnon rikkautta. Kunnan virkistysmetsiä ei tarvitsekaan siistiä ja raivata kuin puistometsiä. Kunta voi myös tarjota metsiään suojelualueeksi, ja saada siitä taloudellisen korvauksen.


2) Kuntasi voi edistää ihmisten ja maapallon hyvinvointia ruokavalinnoilla

Tiesitkö, että useassa kunnassa koululaisten lounas sisältää liikaa lihaa? Vuonna 2016 tekemämme selvityksen mukaan joka toisessa selvityksen kohtee¬na olleessa kaupungissa kouluruoka sisälsi viikkotasolla epäterveellisen paljon lihaa verrattuna virallisiin kouluruokailusuosituksiin.

Lihan tuotanto rasittaa ympäristöä monin tavoin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja vesistöjen rehevöitymisen kannalta on ratkaisevaa, kuinka paljon eläinkunnasta peräisin olevaa ruokaa syömme. Voisiko kuntasi korvata osan liha-aterioista kasviksilla ja kestävästi tuotetulla kalalla?

3) Kuntasi voi palauttaa vaelluskalat takaisin vesiluontoon
Suomen joet ja kosket valjastettiin sotien jälkeen vesivoiman tuotantoon. Esimerkiksi vesivoimarakentaminen hävitti lähes kaikki vaelluskalakantamme, joita ovat muun muassa villi lohi, taimen, Saimaan nieriä ja vaellussiika. Nyt on aika korjata vanhat virheet ja antaa vaelluskaloille ja muulle vesiluonnolle mahdollisuus elpyä.

Tiesitkö, että suuri osa vaelluskalojen nousuesteistä on energian tuotannon kannalta merkityksettömiä? Tällaisia ovat muun muassa väärin rakennetut siltarummut sekä käytöstä poistetut vesivoimalat ja vanhat myllyt, joita on vesistöissämme tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia. Niiden poistaminen, ohittaminen tai korjaaminen ei vaadi kovin suuria taloudellisia uhrauksia, ja samalla lisääntyvät vesistön virkistysarvot.

4) Kuntasi voi vähentää energiankulutustaan ryhtymällä energiatehokkuustalkoisiin
Ilmastonmuutos on pelottava ja vaikutuksiltaan valtava maailmalaajuinen ongelma. Siihen on kuitenkin olemassa yksinkertainen ratkaisu: siirtyminen energiatehokkaaseen yhteiskuntaan, jonka tarvitsema energia tuotetaan uusiutuvista lähteistä.

Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksissa on Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa tärkeää. Kunnat omistavat ja hallinnoivat suurta määrää kiinteistöjä, jotka tuhlaavat energiaa – ja jotka ovat tulossa peruskorjausikään. Peruskorjauksen yhteydessä on järkevää toteuttaa myös energiatehokkuusremontti. Myös kiinteistöjen käyttäjien energiansäästöllä ja toiminnan energiatehokkuudella on suuri vaikutus lopulliseen energiankulutukseen.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu energiatehokkuushanke vähentää kunnan energiankäyttöä, päästöjä ja tuo kunnalle taloudellisia säästöjä.

5) Kuntasi voi edistää fossiilisista polttoaineista luopumista
Energiankäytön tehostamisen lisäksi ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on tärkeä osa hallituksen energia- ja ilmastopolitiikkaa.

Kunnissa olisi harkittava turvautumista useisiin eri energialähteisiin eli hajautettuun energiantuotantoon. Etusijalle tulee nostaa energiatehokkuuden parantaminen ja aidosti päästöttömät uusiutuvat lähteet, kuten geoterminen energia, suuret lämpöpumput, kiinteistökohtaiset maa- ja ilmalämpöpumput, hukkalämmön talteenotto ja aurinkolämpö yhdistettynä lämmön kausivarastointiin, yhteisöenergiaratkaisuihin, kaksisuuntaisiin kaukolämpöverkkoihin, älykkääseen kysyntäjoustoon ja muihin uusiin ratkaisuihin.

Kunnan olisi myös asetettava tavoitteet sille, miten paljon ja millä aikataululla se aikoo vähentää kasvihuonekaasujen päästöjään sekä laadittava suunnitelma keinoista.


6) Kuntasi voi auttaa koululaisia pääsemään luontoon

Suomalaiset arvostavat luontoa, mutta monelta lapselta saattaa silti puuttua todellinen yhteys luontoon. Kaikki koululaiset eivät pääse kouluvuoden aikana yhdellekään luontoretkelle, vaikka kaikilla lapsilla tulisi olla oikeus kokea lähiluonto. Useilla kouluilla ei myöskään ole mahdollisuutta antaa ammattitaitoista ympäristökasvatusta, vaikka juuri tulevien sukupolvien vastuulle jää keksiä uusia ratkaisuja ympäristön tilan huonontumiseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen.
Luonto- ja ympäristökoulut tukevat ympäristökasvatusta kunnissa. Jos kunnassa ei ole tällaista toimijaa, kunnat voivat naapurikunnan kanssa yhdessä perustaa kiertävän luonto- tai ympäristökoulun. Yksi työntekijä voi palvella suurta määrää kouluja, eivätkä kustannukset suhteessa koulutoimen kustannusarvioon ole suuret.


Kunnassasi tehdään siten paljon lähiluontoosi sekä koko maapallon tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä. Lue asiasta lisää WWF:n Kuntavaaliesitteestä.

Jäikö sinulle kysyttävää? Vastamme mielellämme. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen info@wwf.fi