© Suvi Huttunen / WWF
Päivitetty

Laittomat hakkuut

Maailman sademetsät vähenevät hälyttävää vauhtia. Yksi suurimmista syistä ovat kestämättömät ja laittomat hakkuut, joilla hankitaan trooppista puuta.

Tärkeitä askeleita kohti kestävää metsätaloutta ovat metsäteollisuuden yritysten ympäristövastuulliset metsänhoitosuunnitelmat ja luotettavat sertifiointijärjestelmät.

Laittomilla hakkuilla tarkoitetaan esimerkiksi rauhoitettujen puulajien kaatamista, luvattomia hakkuita, luonnonsuojelualueilla hakkaamista ja muita hakkuita, jotka rikkovat kansallisia tai alueellisia lakeja.

Lainvastaisista hakkuista jää paikallisväestölle käteen kaikkein lyhin tikku: metsien kansojen niukat tulot muuttuvat kaukana laittomilta hakkuutyömailta isoiksi rahoiksi puuparonien käsissä.

Laittoman puun kuljetus on pitkälle organisoitua, ja prosessoituna sitä viedään monien välikäsien kautta Eurooppaan, Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Kiinaan myytäväksi kuluttajille, jotka ovat yleensä täysin tietämättömiä hallitsemattomien ja laittomien hakkuiden aiheuttamasta tuhosta. Monissa tuottajamaissa kukoistava korruptio vaikeuttaa metsänhoitoa säätelevien lakien valvontaa.

Maailmanpankin arvion mukaan laittomat hakkuut aiheuttavat valtioille vuosittain 10–15 miljardin euron tappiot menetettyinä vero- ja tullituloina ja poljettuina hintoina. Laittomien hakkuiden pitkäaikaisia vaikutuksia ovat alueen valtioiden rampautunut talouskasvu sekä luonnonvarojen ja verotulojen menetys. Alhaiset verotulot puolestaan johtavat heikentyvään terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

WWF toimii laittomia hakkuita ja laittomasti hakatulla puulla käytävää kauppaa vastaan sekä omissa kenttähankkeissaan että yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin.

WWF toimii useissa kehitysmaissa ympäri maailman etsien paikallisväestölle vaihtoehtoisia toimeentulolähteitä, joiden kautta laittomia hakkuita saataisiin vähennettyä. Myös paikallisväestön metsiä koskevia omistus- ja käyttöoikeuksia pyritään selkiyttämään ja kylämetsätaloutta vahvistamaan. Omistajuus parantaa yhteisöjen mahdollisuuksia suojella ympäröiviä metsiään ulkopuolisilta hyväksikäyttäjiltä. Lue, kuinka WWF Suomi kehittää vaihtoehtoisia toimeentulolähteitä ja edistää metsien suojelua Nepalissa, Tansaniassa ja Indonesiassa.

FSC eli Forest Stewardship Council, Hyvän metsänhoidon neuvosto, on kansainvälinen organisaatio, joka on luonut kriteerit metsien sertifioinnille. WWF pitää FSC:n sertifikaattia luotettavana ja tekee yhteistyötä yritysten, metsänomistajien, investoijien ja viranomaisten kanssa edistääkseen maailman metsien luotettavaa sertifiointia ja FSC-merkittyjen tuotteiden kauppaa. FSC:n ympäristökriteerit takaavat esimerkiksi, että metsänhoidossa suojellaan biologista monimuotoisuutta sekä vesistöjä, maaperää ja herkkiä ekosysteemejä. Metsissä elävien uhanalaisten ja harvinaisten eläin- ja kasvilajien elinympäristöt suojellaan. Lue lisää FSC-sertifioinnista.

WWF pyrkii myös lisäämään erilaisten yritysten tietoutta laittomien hakkuiden vaikutuksista. WWF esimerkiksi kannustaa elintarvikeyrityksiä välttämään laittomiin hakkuisiin linkittyviä elintarvikkeita ja suosimaan kestävästi tuotettua palmuöljyä ja soijaa. Myös huonekaluteollisuuden tulee ottaa huomioon laittoman puun riskit ja suosia ensisijaisesti FSC-sertifioituja tuotteita. Kansainvälinen vastuullisen puukaupan verkosto (Global Forest and Trade Network eli GFTN)on WWF:n aloite laittomien hakkuiden ja metsien kestämättömän käytön hillitsemiseksi sekä arvokkaiden ja uhattujen metsien suojelemiseksi. Lue lisää: gftn.panda.org (englanniksi)