© Hanna Seimola / WWF-Finland
Päivitetty

Malawi

Malawissa on yksi maailman sisävesien aarreaitoista, Malawi-järvi, jossa elää yli 1 000 kalalajia. Järvi on tunnettu erityisesti yli 850 kirjoahvenlajistaan. Malawissa voi nähdä myös äärimmäisen uhanalaisen suippohuulisarvikuonon. WWF Suomi toteutti laajaa suojeluhanketta Malawissa vuosina 2002-2009.

WWF:n hankkeen tavoitteina oli

  • Malawi-järven kestävien kalakantojen palautus,
  • metsien hakkuiden vähentäminen erityisesti Malawi-järven kansallispuisto alueella,
  • väestön, erityisesti lasten, ympäristötietoisuuden nostaminen sekä
  • paikallisen omistajuuden aikaansaaminen ja työn jatkuvuuden turvaaminen.

Hankkeen aikana saavutettiin seuraavia tuloksia:

  • Kalastuskieltoalueet, joiden ansiosta kalakannat ovat vahvistuneet ja sitä kautta bilhartsia on vähentynyt.
  • Kalankasvatusaltaita ja puutarhoja kalastukselle vaihtoehtoisiksi elinkeinoiksi.
  • Polttobrikettipajoja, jossa naiset työllistyvät tekemällä polttopuun korvaavia brikettejä kasvijätteestä.
  • Polttobrikettien ansiosta säästyy noin 15 tonnia puuta vuosittain.
  • Kotoperäisten puiden taimitarhoja: vuosittain istutettiin noin 5 000 tainta.
  • Kolme ympäristökasvatuskeskusta ja suomalais-malawilainen kouluyhteistyö.
  • Osallistuminen uhanalaisen suippohuulisarvikuonon suojeluun ympäristökasvatuksen keinoin.
  • Perustettiin paikallinen järjestö, HEEED Malawi, joka jatkaa WWF:n aloittamaa työtä Malawi-järven ja sen ympäristön suojelemiseksi.

Polttobriketit ja taimitarha

Metsien hävittäminen on yksi Malawin pahimmista ympäristöongelmista. Hakkuut uhkaavat myös ainutlaatuista Malawi-järven kansallispuistoa. WWF Suomen hankkeessa metsien hakkuita vähennettiin biojätteestä tehdyillä polttobriketeillä.

Polttobriketeistä hyötyvät luonnon lisäksi myös naiset, sillä brikettejä valmistavat naiset tienaavat niillä elantonsa. Lisäksi brikettien käyttö vapauttaa naiset polttopuiden keruusta. Brikettien käyttö parantaa myös tyttöjen kouluttautumismahdollisuuksia, sillä heidän ei tarvitse enää jäädä pois koulusta polttopuun keruun takia.

Chemben ja Chirombon kyliin perustettiin kotoperäisten puiden taimitarhoja. WWF istutti puita kansallispuiston ulkopuolelle ihmisten kotitarvekäyttöön, mikä vähensi kansallispuistoon kohdistuvia hakkuita.

Puutarhassa kasvaa myös hedelmäpuiden taimia, jotka tuottavat ravintoa köyhälle väestölle. Hedelmäpuut ja vihannekset ovat myös tärkeä vaihtoehtoinen ravinnon lähde kalalle, ja vaihtoehtoinen myyntituote polttopuille. 

Ryöstökalastus ja kalankasvatus

WWF Suomen projektissa tavoitteena oli metsien suojelun lisäksi kestävä kalastus. Malawi-järven ryöstökalastus haittaa paitsi luontoa myös ihmistä. Kun kaloja on vähemmän, yksi tärkeä paikallisten ihmisten ravinnon lähde ehtyy. Ryöstökalastus on myös pääsyy bilhartsian, eli loismadon aiheuttaman vakavan taudin, lisääntymiseen.

Kalastuksen valvonta on tärkeä osa kalakantojen suojelua. Kalastus on kielletty tärkeimmillä kutualueilla.

WWF:n tekemät vedenalaisselvitykset osoittavat, että kalakannat ovat vähitellen elpymässä. Kalakantojen palautuminen on myös vähentänyt bilhartsiaa useita kymmeniä prosentteja.

Toinen keino kalakantojen kestävyyden palauttamiseksi on kalanviljely. WWF perusti alueelle seitsemän kalankasvatusallasta, joissa kasvatetut kalat ovat kotoperäisiä lajeja. Kasvatetut kalat ovat tärkeitä vaihtoehtoisia ravinnonlähteitä järvestä ylikalastetuille kaloille. 

Ympäristökasvatus

Ympäristökasvatuksella oli keskeinen sija WWF Suomen Malawi-hankkeessa. Ympäristökasvatusta annettiin niin lapsille kuin aikuisillekin.

WWF sai lahjoituksena snorklaus- ja sukellusvälineistöä sekä toimitilat Malawijärven rannalla Cape McClearin rantakaistaleella. Sukellusoppaita kouluttamalla voidaan luoda uudenlaisia työmahdollisuuksia. Tarkoituksena on, että yhä useampi kyläläinen voisi saada elantonsa järvestä muulla tavoin kuin kalastamalla. Lahjoitusvälineistöä hyödynnetään lasten ja nuorten ympäristökasvatuksessa.

WWF järjesti myös suomalaisten ja malawilaisten koulujen välistä ympäristökasvatusyhteistyötä. WWF on rakentanut alueelle myös kolme ympäristökasvatuskeskusta, joihin paikalliset asukkaat ja koululaisryhmät voivat tulla oppimaan luonnonsuojelun merkityksestä. 

Sarvikuonojen suojelu

Salametsästys koitui suippohuulisarvikuonojen kohtaloksi Malawissa. 1990-luvun alussa aloitettiin suojelutyö niiden palauttamiseksi kotisijoilleen. Nyt Liwonden kansallispuiston sarvikuonojen suojelualueella on kymmenen suippohuulisarvikuonoa. Kaksi poikasta on siirretty Liwondesta myös Mageten kansallispuistoon, sillä 1500 hehtaarin suojelualue alkoi käydä liian ahtaaksi useammalle urokselle.

Ilman ympäristökasvatusta suippohuulisarvikuonoja ei saada lisääntymään Malawissa. WWF toteutti Malawissa ympäristökasvatusohjelmaa, jonka tavoitteena oli saada paikallisväestö ymmärtämään, että elävä sarvikuono tuottaa heille pitkällä tähtäimellä paljon enemmän hyötyä ja tuloja kuin kuollut sarvikuono. 

Paikallinen omistajuus

Vuonna 2004 perustettiin paikallinen järjestö HEEED Malawi, jonka tehtävänä on ollut ottaa vaiheittain hoitaakseen WWF:n aloittama työ. Tänä päivänä HEEED Malawi on itsenäisesti toimiva järjestö, joka tekee samaa työtä kuin WWF aloittaessaan vuonna 2002 eli pyrkii suojelemaan paikallista luontoa ja vähentämään köyhyyttä. Organisaatio tarvitsee edelleen tukea. Voit tukea HEEED Malawin työtä ja tutustua heidän toimintaansa osoitteessa http://heeedmalawi.org.