© Sampsa Vilhunen / WWF
Päivitetty

Torppalanoja kasvaa kosteikoksi

Keväisenä aamuna Kaarinan lukion iskujoukko vetää kumisaappaat jalkaan ja lähtee uhmaamaan sadetta. Pellonpiennarta kävellessä tuuli tuivertaa ja näytteenotto Torppalanojan vedestä kohmettaa kädet. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, muutaman vuoden kuluttua pellolla lainehtii vettä ja linnut hyörivät pesimäpuuhissa kosteikolla.

Itämeren hyvinvointi on sisäsaaristossa sijaitsevan Kaarinan lukion opiskelijoille ja opettajille sydämen asia. Kun vuonna 2008 Helsingin ja Turun kaupungit haastoivat yhteiskunnan eri tahot mukaan parantamaan Itämeren tilaa, Kaarinan lukio päätti tehdä oman osuutensa.  Mahdollisia toimia mietittiin yhdessä Turun ja Kaarinan kaupungin viranomaisten kanssa. Kosteikon perustaminen nousi esiin konkreettisena keinona edistää vesiensuojelua. Toimijat ottivat yhteyttä WWF Suomen kosteikkohankkeeseen, jotta projekti saataisiin alkuun. 

Kosteikko suodattaa ja elävöittää

Kosteikot ympäri maailmaa ylläpitävät monimuotoista elämää. Kun kosteikko muodostetaan keinotekoisesti, tarkoituksena on edistää vesiensuojelua valumavesiä puhdistamalla.”Toimiva kosteikko on kuin pesusieni: se hidastaa veden kulkua ja voi pidättää yli puolet sinne kulkeutuvasta ravinnekuormasta”, WWF:n kosteikkohankkeen koordinaattori Elina Erkkilä kuvailee. ”Monimuotoisuutta edistetään, kun luodaan esimerkiksi linnuille optimaaliset olosuhteet.” 

Kaarinan lukiossa kosteikon perustamisprosessi on osa Itämerta käsittelevää kurssia. Oppilaat selvittävät kosteikon läpi virtaavan veden laatua ja seuraavat alueen lajiston muuttumista kosteikon perustamisen myötä. ”Tavoitteena on kerätä kosteikon toiminnasta tietoja, joita voidaan soveltaa muissa vastaavissa hankkeissa. Kosteikon toimivuutta oppilaat edistävät tulevaisuudessa istuttamalla kasvijuurakoita”, biologian ja maantieteen opettaja Kristiina Tarkiainen kertoo. 

Kristiinan mukaan kosteikkohankkeella on vesiensuojelun lisäksi muitakin hyviä vaikutuksia alueella: ”Kun joutomaan tilalle tulee kosteikko, se lisää alueen viihtyisyyttä ja elävöittää maisemakuvaa. Äänimaailmakin muuttuu. Kosteikon perustamisen myötä virkistyskäyttö varmasti lisääntyy, onhan alueelle suunniteltu lintutornia ja ulkoilureittiä.” 

Mutkia matkassa

Oppilaat ovat saaneet hankkeen edistyessä kokea myös byrokratian koukerot. Vaikka alueellinen Ely-keskus antoi myöntävän päätöksen Turun kaupungin mailla sijaitsevan Torppolanojan kosteikkohankkeelle, perustamistöitä ei ole voitu aloittaa. WWF on auttanut kosteikkosuunnitelman teossa ja alkuinventointien suunnittelussa, mutta Turun ja Kaarinan kaupunkien välillä on vielä erimielisyyttä kosteikkoalueen laajuudesta. ”Kyllähän tällainen taistelu alueen käytöstä rasittaa, varsinkaan kun ei itse voi asiaan vaikuttaa”, Kristiina summaa ajatuksia. 

Kaarinan lukion oppilaita Salla Lehtosta ja Lotta Saloa prosessi ei ole vielä lannistanut. ”Kosteikon perustaminen on monimutkainen ja pitkä projekti, mutta hyödyllinen. Tuntuu mukavalta, että yksilö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Olisi hienoa, jos voisimme vuosien kuluttua ylpeinä viedä lapsemme retkelle katsomaan kosteikkoa ja samalla sanoa: Äitikin oli mukana auttamassa tämän kosteikon syntymistä! ” 

Tietolaatikko:

Hanskat käteen ja hommiin!

Hangö gymnasium halusi aktivoida oppilaita löytämään uusia tapoja vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin. Historiaa, biologiaa ja suomenkieltä yhdistävässä hankkeessa koulun oppimisympäristö laajennettiin koko Hankoniemen alueen kattavaksi. Oppilaat mm. kiersivät alueen kodeissa kertomassa rehevöitymisestä ja Täktominlahden suojelutyöstä.  WWF:n kanssa järjestettiin koulun tapahtumapäiviä, joissa oppilaat osallistuivat kosteikon perustamistöihin ja öljyntorjuntaharjoituksiin.

 

WWF toimii perinneympäristöjen ennallistamiseksi ja vesistöjen suojelemiseksi. Koulut voivat olla mukana käytännön työssä. Lisätietoja aiheesta: hanna.seimola@wwf.fi

Kirjoittaja: Hanna Seimola

Kirjoitus on julkaistu Ympäristökasvatus 3/2011 - lehdessä.