Päivitetty

Yläkoululaisilla käytännöllinen suhde kasvisruokaan

Ympäristöystävällisyydellä on merkitystä nuorten ruokavalinnoissa. Siitä huolimatta moni nuori ei tiedä, millaista on ympäristöystävällinen ruoka. Muun muassa tämä selviää Turun yliopistosta valmistuneen Roosa Lassilan pro gradu -tutkielmasta, jonka tarkoituksena oli tuottaa pohjatietoa WWF:n ruokatyön tueksi.

Yläkoululaisten näkemykset kasvissyönnistä ja tietämys ruoan ympäristövaikutuksista – ”eläimiä ei kuole ja luonto kiittää” -nimistä tutkielmaansa varten Lassila keräsi ajatuksia reilulta neljältäsadalta yläkoululaiselta eri puolilta Suomea. Seitsemän prosenttia vastanneista kertoi olevansa kasvissyöjiä, ja yhteensä 15 prosenttia vastanneista haluaisi jättää lihansyönnin. Vaikka tulokset eivät pienen otoskoon vuoksi ole suoraan yleistettävissä koskemaan kaikkia maan yläkoululaisia, ne ovat kuitenkin samoilla linjoilla aiempien tutkimusten kanssa. Suomen koko väestöstä kasvissyöjiä on nimittäin noin kuusi prosenttia.

Aiemmista tutkimuksista on myös selvinnyt, että tytöt ovat kasvissyöjiä poikia useammin. Myös Lassilan kyselyyn vastanneista tytöistä kasvissyöjiksi ilmoittautui kymmenen prosenttia, kun pojista kasvissyöjiä oli viisi prosenttia. Vielä vahvempi sukupuoliero näkyi siinä, miten paljon kasvisruokavalio ylipäänsä kiinnosti. Jopa neljäsosa tytöistä ilmoitti haluavansa jättää lihansyönnin, kun pojista vain neljä prosenttia halusi ryhtyä kasvissyöjäksi. Tytöistä suurin osa oli valmis syömään kasvisruoka-aterian muutaman kerran viikossa, kun taas pojista valtaosa oli siihen valmis kerran kuussa tai harvemmin.

Maku merkitsee eniten

Nuoret kasvissyöjät painottivat vastauksissaan kasvisruoan eettisyyttä ja terveellisyyttä. Myös ympäristöystävällisyys mainittiin syyksi kasvisruokavalion valitsemiselle. Eniten nuorten ruokavalintoihin kuitenkin vaikutti ruoan maku. Liha on monen mielestä niin hyvää, ettei sen määrää ruokavaliossa haluta vähentää. Moni myös nimesi maun kasvisruoan huonoksi puoleksi – erityisesti koulun kasvisruokaa ei pidetty maukkaana.

Maun jälkeen eniten nuorten ruokavalintoihin vaikuttivat käytännön helppous ja terveellisyys. Suurin osa vastanneista kertoikin syövänsä yksinkertaisesti sitä, mitä on tarjolla. Moni myös mainitsi suunnittelun ja vaivannäön kasvissyönnin huonoksi puoleksi. Yli puolet vastanneista uskoi lisäksi, että kasvissyöjän on vaikea muodostaa tarpeeksi monipuolista ruokavaliota. Erityisesti pojat raportoivat, ettei koulun kasvisruoka täytä vatsaa. Toisaalta moni mainitsi juuri terveellisyyden kasvisruoan hyväksi puoleksi.

Mitä on ympäristöystävällinen ruoka?

Kasvisruoan ympäristöystävällisyys ja eettisyys painoivat vaakakupissa kolmantena. Hieman yli puolet tutkimukseen osallistuneista nuorista katsoi, että heidän ruokavalinnoillaan on merkitystä ympäristön kannalta. Huomionarvoista on, ettei suuri osa heistä kuitenkaan osannut kertoa, mitä ympäristöystävällinen ruoka tarkoittaa. Monen mielessä ruoan ympäristöystävällisyys ja eettisyys tarkoittivat samoja asioita. Kasvissyönnin vaikutukset myös koettiin varsin lyhytnäköisesti yksittäisten eläinten kautta. Iso osa nuorista ei sen sijaan nähnyt, että kasvissyönnillä olisi pitkän aikavälin vaikutuksia lihantuotantoon tai tuotantoeläinten määrään.

Valtaosalla nuorista oli lisäksi virheellinen käsitys liharuoan tuotannon eri vaiheiden synnyttämistä päästöistä. Eniten kasvihuonekaasuja syntyy heidän mielestään tuotteen valmistuskaaren loppupäässä eli kuljetuksessa ja pakkausten valmistuksessa. Todellisuudessa ympäristölle haitallisimpia ovat kuitenkin lihantuotannon alkuvaiheet eli eläinten ja niiden ravinnon kasvatus. Eri tuotantoeläinten kasvatuksen ympäristövaikutusten eroista nuorilla oli sen sijaan varsin hyvä tietämys. Moni tiesi kertoa, että naudan ja sian kasvatus on ympäristölle haitallisempaa kuin broilerin tai lampaan, ja että edellisiin verrattuna kirjolohen kasvatus kuluttaa ympäristöä vähiten.

Koulun ruokatyö avainasemassa

Roosa Lassila muistuttaa gradussaan, että koulu on kodin ja kaveripiirin ohella erityisen tärkeä vaikuttaja nuoren ruokailutottumuksissa. Nuoret saavat kouluruokailussa, kotitaloustunneilla, terveystiedon tunneilla ja kouluterveydenhuollossa ravitsemuskasvatusta, jonka tarkoitus on herättää heissä kiinnostusta hyvinvointinsa edistämiseen terveellisen ruokavalion avulla. Lassilan mukaan olisikin tärkeää lisätä nuorten tietämystä myös ympäristöystävällisistä ruokavalinnoista, jotta he voisivat tehdä itsenäisiä kulutuspäätöksiä myös ideologiansa mukaisesti.

Nuorten vastauksissa arkiset käytännön seikat saivat paljon painoarvoa. Koulu voisikin edistää kasvisruoan valitsemista myös parantamalla sen saatavuutta. Valtaosassa kyselyyn osallistuneiden oppilaiden kouluja vain kasvissyöjät saavat ottaa tarjolla olevaa kasvisruokaa. Kuitenkin yli kolmasosa tytöistä ja pojistakin kymmenen prosenttia ilmoitti olevansa valmiita valmitsemaan kasvisruoan melkein joka päivä. Se olisi jo monta liharuoka-annosta vähemmän.