Madridin il­mas­to­ko­kouk­ses­sa valtioiden pitää tarjota todellisia ratkaisuja il­mas­tok­rii­sin rat­kai­se­mi­seen

Joulukuussa Madridin ilmastokokouksessa erimieliset valtiot vääntävät päästöjen laskemisesta ja rahasta. Samaan aikaan ilmastonmuutos etenee huolestuttavasti. Ilmastoasiantuntijamme Mia Rahunen vastaa ilmastokokoukseen liittyviin kysymyksiin.

Miksi tämän vuoden ilmastokokous on tärkeä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta?

Vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maat asettavat itselleen päästövähennyssitoumuksia. Maiden tämänhetkiset tavoitteet eivät kuitenkaan ole läheskään riittäviä pitämään maapallon keskimääräinen lämpeneminen 1,5 asteessa. Nykyiset lupaukset johtaisivat yli kolmen asteen lämpenemiseen. Pariisin ilmastosopimuksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että maat sitoutuvat ensi vuoden aikana tekemään paljon nykyistä suurempia päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä.

 

Mitkä ovat kokouksen suurimmat kiistanaiheet?

Kokouksessa kiistellään muun muassa siitä, miten maat voivat hyödyntää muissa maissa toteuttamiaan ilmastotoimia omien päästövähennystavoitteidensa saavuttamiseksi. Jos esimerkiksi Sveitsi rahoittaisi Tansaniassa ilmastoprojektia, joka vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä, vain toinen maista saisi sisällyttää päästövähennyksen ilmastoraportointiinsa.

Madridissa arvioidaan myös sitä, miten rikkaat maat tukevat köyhimpiä maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamisessa silloin, kun ilmastonmuutokseen ei ole enää mahdollista sopeutua vaan se aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa. Toistaiseksi länsimaiden lupaamat rahasummat ovat riittämättömiä. Köyhimmät maat kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka ne ovat vähiten vastuussa ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.

Mitkä maat edistävät ja mitkä jarruttavat neuvotteluja?

Vaikka kokouspaikka siirtyi viime metreillä Chilestä Espanjaan, Chile säilyi kokouksen puheenjohtajamaana. Chile onkin avainasemassa neuvottelujen onnistumisessa. Maa korostaa päästövähennysten lisäämistä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Usein EU on vauhdittanut neuvotteluita merkittävästi. Toivomme, että niin käy myös nyt Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Kiina on yksi kriittisistä toimijoista kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Vaikka maa investoi paljon esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, se ei ole kertonut päivittävänsä päästövähennystavoitteitaan. Yhdysvaltojen ja Brasilian presidentit ovat kritisoineet ja jarruttaneet kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Onneksi esimerkiksi Yhdysvalloissa monet osavaltiot tekevät merkittäviä ilmastotoimia presidentistään huolimatta.

 

Mitä muuta kokouksessa tapahtuu?

Kokouksessa valtiot neuvottelevat ilmastotoimista, mutta virallisten neuvottelujen ulkopuolella tapahtuu paljon muutakin. Muun muassa yritykset, kaupungit, eri yhteiskunnan sektorit ja järjestöt esittelevät ilmastoratkaisujaan. Vaikka valtiot asettavat ilmastopolitiikkaa säätelevät lait ja säädökset, ei-valtiolliset toimijat usein toteuttavat asetetut päästövähennykset.

 

Miksi WWF on mukana ilmastokokouksessa?

WWF:llä on kansainvälisenä ympäristöjärjestönä paljon annettavaa ilmastoneuvotteluissa. Haluamme saada aikaan mahdollisimman hyviä ilmastopäätöksiä luonnon ja ihmisten kannalta. Laajan verkostomme avulla voimme toimia tapahtumassa sillanrakentajana. Olemme pitkään toimineet hyvässä yhteistyössä niin hallitusten kuin ei-valtiollistenkin toimijoiden, kuten tutkijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Meillä on paljon asiantuntijoita tärkeiltä aloilta, kuten energiaratkaisuista, metsien- ja luonnonsuojelusta sekä ruokajärjestelmistä.

Pysäytetään ilmastokriisi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

Auta Ilmasto-kummina

Pysäytetään ilmastokriisi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.