Kansallisomaisuutemme on euroja arvokkaampaa
Maa- ja metsätalousministeriö ajaa kapean hallinnonalan etua. Niinpä valtion omistamien alueiden tuottamat muut hyödyt sivuutetaan usein, kertoo metsäasintuntija Annukka Valkeapää.
Mitä kehitettävää on valtion omistamien alueiden, esimerkiksi metsien, käytössä?
Metsähallitus vastaa Suomen kansallisomaisuudesta, sillä se hallinnoi noin kolmannesta maamme pinta-alasta. Metsähallituksen tehtävänä on taata, että nämä alueet tarjoavat suomalaiselle yhteiskunnalle suurimman mahdollisen hyödyn. Nykyisin tehtävä ei täyty, koska Metsähallituksen kohtuuttoman suuri tulostavoite johtaa niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin huonoon lopputulokseen.
Minkälainen ajattelu ohjaa valtion maiden käyttöä?
Maa ja -metsätalousministeriö ajaa metsiin liittyvässä päätöksenteossaan liian yksipuolisesti talouden etua. Hakkuiden merkittävä lisääminen ei johda koko yhteiskunnan kannalta hyvään lopputulokseen. Luonnon monimuotoisuudelle ja maisema- ja virkistysarvoille ei ole olemassa markkinoita ja hintaa, jolloin ne tulevat aliarvioiduksi tai jäävät kokonaan huomiotta. Tällöin kärsivät myös ihmiset, sillä metsien tarjoamat muut hyödyt ovat niin hyvinvoinnin kuin luontomatkailunkin edellytyksiä.
Eikö Suomi enää seiso puujaloilla?
Metsätalous on edelleen oleellinen osa Suomen kansantaloutta ja erityisesti vientiä, mutta suhdanne on jo pitkään ollut laskeva. Metsäala on kuitenkin säilyttänyt valta-asemansa yhteiskunnassa siinä määrin, että valtio tukee edelleen puuntuotantoa 55 miljoonalla eurolla vuosittain. Tämä ajaa koko metsäalaa kauemmas markkinaehtoisuudesta. Toivon, että Suomi seisoisi tulevaisuudessa kestävillä puujaloilla. Tämä tarkoittaa FSC-sertifioiduista metsistä tuotettuja korkean jalostusarvon tuotteita sekä riittävää suojelupinta-alaa.
Minkälaisia muita hyötyjä valtion omistamat alueet voivat tarjota?
Peräti 96 prosenttia suomalaisista kertoo ulkoilevansa ja virkistäytyvänsä luonnossa. Monimuotoinen luonto vaikuttaa myös ihmisten terveyteen. Tutkimuksissa on osoitettu, että yhteiskunta voisi saavuttaa huomattavia taloudellisia säästöjä terveydenhuollon kustannuksissa, mikäli monimuotoiseen luontoon perustuvat terveyshyödyt otettaisiin nykyistä paremmin huomioon kansanterveyden edistämisessä ja niin fyysisten kuin psyykkistenkin sairauksien ennaltaehkäisyssä. Lisäksi luontomatkailun työllistävä vaikutus on jo nyt massa- ja paperiteollisuuden kanssa samaa luokkaa, ja luontomatkailu on aidosti kasvava ala.
Minkä pitäisi muuttua?
Metsien tuottamia hyötyjä täytyy tarkastella kokonaisvaltaisesti. Päätöksenteossa pitäisi varmistaa, että niin sosiaalinen kuin ekologinenkin näkökulma ovat taloudellisen näkökulman kanssa tasapainoisesti edustettuina. Onkin aika pohtia, olisiko maa- ja metsätalousministeriön tehtävät tarkoituksenmukaista jakaa ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken, jolloin metsien käyttöä tarkasteltaisiin koko yhteiskunnan kannalta. Myös kansalaisten toiveita olisi syytä kuunnella tarkemmin, sillä valtion maat ovat yhteistä omaisuuttamme.
Teksti: Joonas Fritze
Juttu on julkaistu WWF-lehden numerossa 4/2015 Asiaa-palstalla, jossa WWF:n asiantuntijat kertovat, miten asiat todella ovat.