Työtä, jolla on merkitys
Helsinkiläinen energia-asiantuntija Petri Jaarto kuuluu WWF:n vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin. Hän on sopinut jokaisen työnantajansa kanssa jo rekrytointivaiheessa, että onnettomuuden sattuessa hän saa lähteä torjuntatöihin.
Teksti: Anne Brax
Petri Jaarto on pitkän linjan vapaaehtoinen, joka on käynyt läpi monet koulutukset ja harjoitukset.
”Otin osaa jo alkuvaiheen öljyntorjuntakursseihin Suomen ympäristökeskuksen tiloissa Radiokadulla
2000-luvun alussa. Sain tiedon WWF:n verkkosivuilta ja koin asian tärkeäksi. Olen ollut aina jossain määrin luontoihminen, mutta tässä oli tilaisuus tehdä jotakin konkreetista, ilman biologin koulutusta”, Petri Jaarto kertoo.
Jaarto oli valppaana myös toukokuun 31. päivänä viime vuonna, kun WWF:n öljyntorjuntajoukkolaisten tekstiviesti hälytti vapaaehtoisia Raaheen. Teräsyhtiö Rautaruukin tehtaalla oli tapahtunut öljyvuoto, jonka seurauksena raskasta polttoöljyä oli valunut mereen.
”Sain sunnuntai-iltana tiedon, että maanantaiaamuna pitää ilmoittautua Raahen palolaitoksella. Tuli kiire lähtö! Koska olin ollut useassa harjoituksessa, minulla oli tietoa siitä, mitä ottaa mukaan ja sain hätäisesti raavittua jotakin kasaan. Ensimmäisenä päivänä olin ainoa ryhmänjohtajakoulutuksella varustettu WWF:n vapaaehtoinen paikalla.”
Jaarto huhki Raahessa pari täyttä päivää, matkusti kotiin lepäämään ja palasi taas perjantaina.
”Alku oltiin hiukan väärissä paikoissa, koska ilmakuvista ei saanut selvää missä on öljyä, mutta sitten sitä alkoi löytyä. Loppupäivät olivat aika hevejä, kun alkoi löytyä myös öljyyntyneitä ja kuolleita linnunpoikasia. Oikean öljyn poistaminen on ihan muuta kuin turpeen lapiointi, jota harjoittelutilanteissa tehdään. Yhden kiven puhdistamisessa saattoi kulua useita tunteja. Täytyy kuitenkin sanoa, että prosessit olivat pitkälle toimivia. Homma ei olisi sujunut niin hyvin, jos takana ei olisi ollut harjoitusta”, Jaarto toteaa.
Loppujen lopuksi vain 3-5 öljytonnin päästöstä aiheutuneita jälkiä siivosivat Raahessa yli viikon verran sadat viranomaiset sekä WWF:n ja muut vapaaehtoiset, kaikkiaan noin tuhat henkilötyöpäivää. Rannoilta kerättiin parisataa tonnia öljyyntynyttä jätettä.
”Olisi hyvä, jos ÖT-joukkolaisten työnantajat voisivat sitoutua siihen, että työntekijä saa lähteä tositilanteessa paikalle. Väkeä tarvitaan isossa onnettomuudessa tosi paljon.”
Petri Jaarto aikoo kesän korvilla lähteä joidenkin paikalla olleiden kanssa Raaheen katsomaan, miten luonto on selvinnyt öljyonnettomuudesta.
”Monelle Raahe oli yksi elämän isoja asioita. Se oli työtä, jolla on merkitys.”
WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot toimivat viranomaisten apuna öljyvahingon jälkeisessä rantojen puhdistuksessa ja öljyyntyneiden eläinten hoidossa. Nyt öljyntorjuntajoukkoihin kuuluu jo 7 500 suomalaista.