”160 miljoonaa kala-ateriaa” jätteenä mereen
Kalastuspyydyksiin jää vuosittain maailmassa 20 miljoona tonnia eri eläinlajeja, jotka heitetään jätteenä pois. Pohjanmerellä punakampelaa heitetään vuosittain pois 160 miljoonan kala-aterian verran. Nämä ovat esimerkkejä tuhlailevasta kalastuksesta, jonka lopettamiseksi WWF on käynnistänyt kampanjan. Kampanjaviestejä kohdistetaan mm. Suomen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle, jotta tämä tukisi toimia tuhlailevan kalastuksen lopettamiseksi EU:n kalastusneuvoston kokouksessa.
WWF on käynnistänyt vajaan kahden viikon sähköpostikampanjan, jotta EU:n kalastusasioista vastaavat ministerit sopisivat kokouksessaan 19.-21.12. tuhlailevaa kalastusta rajoittavista toimista. Sähköpostikampanjan kohteina ovat kestävää kalastusta perinteisesti tukevat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan ministerit, jotta he aktiivisesti ajaisivat tuhlailevaa kalastusta vähentäviä toimia kalastusministereiden neuvostossa. Kampanjaan liittyy myös 350 000 nimen vetoomus, joka luovutettiin EU:n puheenjohtajamaan Iso-Britannian kalastusministerille Ben Bradshawlle eilen. Ministereiden toimet ovat tärkeitä, sillä komission 30.11. julkaisema ehdotus on kohtalokas kalakantojen ja kalastuksen kannalta.
Komission ehdotus kalastuskiintiöiksi vuodelle 2006 on WWF:n mukaan pahin mahdollinen. Kiintiöitä koskevat vähennykset ovat viime vuoteen verrattuna vain 15 %, mikä ei pelasta romahduksen partaalla olevia kantoja, kuten Kattegatin turskaa ja Pohjanmeren silorauskua (Raja batis) tai täplärauskua (Dipturus laevis).
“Pahimpia esimerkkejä tuhlailevasta kalastuksesta ovat kampelalajien puomitroolaus Pohjanmerellä ja merikrotin syvänmerenkalastus. On valitettavaa, että tällainen ryöstökalastus sallitaan samalla, kun esimerkiksi tähän verrattuna pienimuotoista kalastusta harjoittavat suomalaiskalastajat ovat taloudellisessa ahdingossa”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Puomitroolaus, jota käytetään punakampelan (Pleuronectes platessa) ja kielikampelan eli merianturan (Solea-lajit) pyyntiin Pohjanmerellä, on erittäin tuhoisaa. Aluksen perässä vedetään raskaita ketjuja, jotka tuhoavat kaiken merenpohjasta: punakampelakannat voivat peräti hävitä kokonaan ja monien muiden lajien kannat ovat uhattuina. Troolin pienisilmäiset verkot pyytävät myös alamittaisia nuoria kaloja.
Tänä vuonna yksistään Pohjanmeren kampeloiden kalastusalueella on tuhottu 160 miljoonan kampela-aterian verran kalaa: 80 % saaliiksi jääneistä punakampeloista heitetään pois, koska ne ovat alamittaisia EU-säädösten mukaan tai koska kalastajat haluavat vain arvokkaampaa merianturaa.
Uusien pyyntivälineiden myötä tuhlaileva kalastus kohdistuu yhä enemmän myös syvänmerenalueille, joilla ennen ei ole voitu kalastaa. Näiden alueiden hitaasti kasvavat lajit ovat erityisen haavoittuvia ylikalastukselle, ja kannat pienenevät uhkaavasti. Alamittaisia ja pilaantuneita kaloja sekä lajeja, jotka eivät ole kalastuksen varsinaisena kohteena, heitetään pois valtavia määriä.
Esimerkiksi Irlannin ja Skotlannin länsipuolella olevilla kalastusalueilla käytetään pitkiä verkkoja (engl. gill nets) merikrotin (Lophius piscatorius) pyyntiin. Verkot, joiden jono voi olla tuhansien kilometrien mittainen, muodostaa näkymättömän muurin, johon eri kala- ja muut lajit takertuvat. Verkot voivat olla vedessä viikkoja, ja kun ne viimein nostetaan, jopa 60 % merikroteista on pilaantunut. Myös erittäin uhanalaisia syvänmeren haita voi olla verkoissa takertuneina ja kuolleina pitkiä aikoja.
“19.-21. joulukuuta EU:n kalastusasioista vastaavilla ministereillä on mahdollisuus lopettaa tämä mielettömyys. WWF:n Pandapassi-kampanjassa ihmiset voivat osallistua toimintaan EU:n merien monimuotoisuuden puolesta”, Jari Luukkonen kehottaa.
Maa- ja metsätalousministeriö on järjestänyt erityisen kampanjasähköpostiosoitteen, johon kampanjaviestit kerääntyvät. Näin kansalaiset voivat pyrkiä vaikuttamaan Suomen kantoihin, ilman että ministerin tai ministeriön sähköpostiliikenne häiriintyy.
Osallistu kampanjaan internetissä!
Lisätietoja:
WWF Suomi, suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020