17 kyynpuremaa saanut käärmeiden tuntija: ”Vainoon ei ole syytä”

Toni Beckman on saanut elämänsä aikana 17 kyynpuremaa, joista vain kaksi on ollut vahinkoja.

”Kyy on päässyt yllättämään minut kahdesti. Pitää kuitenkin muistaa, että olen ollut mukana siirtämässä kyitä jopa tuhansia kertoja”, hän kertoo.

Loput 15 kertaa Beckman on antanut kyyn purra itseään: hän haluaa oppia ymmärtämään sitä, miten kyy päättää siitä, erittääkö kohteeseensa myrkkyä vai ei. Kotona tätä ei kannata kokeilla.

Kyy säätelee myrkyn määrää tilanteen mukaan, ja myrkyn eritykseen vaikuttavat monet tekijät. Beckmanin mukaan lähteestä riippuen noin 15–40 prosenttia ihmisen saamista puremista on myrkyttömiä.

”Vajaa puolet saamistani puremista ovat olleet myrkyttömiä”, Beckman sanoo.

Beckman on ollut lapsesta saakka kiinnostunut luonnosta. Hän kohtasi kyyn ensimmäistä kertaa tarhaikäisenä.

”Vietin kesät serkkujeni luona maatilalla. Muistan, kun näimme kyyn pihapiirissä navetan nurkalla ja päätimme siirtää sen metsään. Kiinnostus alkoi siitä kohtaamisesta.”

Kiinnostus ja harrastuneisuus ovat vieneet Beckmanin muun muassa töihin eläintarhaan, tekemään kenttätutkimuksia ja eläinlääkärin apulaiseksi matelijapotilaiden vastaanottoon. Nyt hän kokoaa tietoja ja raportteja kyiden kohtaamisista Kyyatlas-sivustolleen.

WWF:n Luontoliven kyykamerassakin apuna toimiva Beckman mainitsee esikuvikseen suomalaisen nisäkästutkijan Asko Kaikusalon ja Tarzanin.

Täydelliset hampaat puremiseen

Kyyn purema itsessään on Beckmanin mukaan usein kivuton, sillä käärmeen hampaat ovat terävät ja otollisen muotoiset puremiseen.

”Olen kerran ehtinyt nähdä, kun kädessäni oleva kyy liikahti ja sai purtua minua peukaloon. Vaikka iho on sormessa paksu, ei se edes painunut, kun kyyn hammas upposi siihen kuin kuuma veitsi voihin”, hän muistelee.

Vaikka kyy erittäisi purressaan myrkkyä, ei se välttämättä aiheuta suurta tuskaa. Pahimmassa tapauksessa kokemus voi olla erittäin kivulias tai pienten lasten ja heikkokuntoisten vanhusten kohdalla jopa kohtalokas.

”Ensin puremakohta alkaa tykyttää, sitä kuumottaa ja se turpoaa. Hiljalleen turvotus alkaa levitä. Joskus turvotus on rajoittunut minulla sormeen, yleensä turpoaa koko käsivarsi. Pahimmillaan olen saanut anafylaktisen shokin. Turvotus alkaa yleensä parin päivän sisällä laskea”, Beckman kertoo.

Vaikka purema onkin yleensä terveelle aikuiselle vaaraton, kannattaa puremalle altistavia kohtaamisia kyyn kanssa välttää. Tulehduskipulääkkeitä ei saa käyttää kivun lievitykseen, sillä ne saattavat pahentaa myrkyn aiheuttamia oireita. Kyyn purtua tulisi aina hakeutua terveyskeskukseen.

Yleisimmin kyy puree jalkaan. Myrkyn leviämistä voi hidastaa painesiteellä puremakohdan yläpuolella, jos hoitoon hakeutuminen ei onnistu nopeasti. Jos kyy puree käteen, tulee sormukset, rannekellot ja muut kiristävät asusteet tulee pureman saaneesta raajasta ottaa välittömästi pois.

Pelkoon ei ole syytä

Beckmanin mukaan käärmepelko on iskostunut ihmisiin syvälle. Vaikka hysteeriseen pelkoon ei ole syytä, terve kunnioitus ja varovaisuus luontoa kohtaan tulee hänen mielestään säilyttää.

”Mielestäni luonnossa liikkumiseen kuuluu silmien ja korvien pitäminen auki. Näin voi havaita mahdolliset ongelmat, kuten kyyn polulla. Käärmeen siirtämistä voi joissain tapauksissa harkita, mutta saman polun voi yleensä jakaa ongelmitta.”