Julkaistu

Ålandsbanken auttaa WWF:ää kunnostamaan Lounais-Suomen ja Uudenmaan saariston arvokkaita niittyjä

WWF kunnostaa ensi kesänä niittyjä Ålandsbankenin tuella Lounais-Suomen ja Uudenmaan saaristossa: Salmisholmenissa Iniössä toukokuussa ja elokuussa, Houtskärin Bjonholmilla sekä Flatholmenilla Tammisaaressa heinäkuussa.

Perinneympäristöt ovat runsaslajisia elinympäristöjä, jotka ovat syntyneet perinteisten maankäyttömuotojen myötä eivätkä säily ilman säännöllistä hoitoa. Maatalouden tehostumisen takia niiden pinta-ala on huomattavasti vähentynyt. Niittyjen, ketojen ja hakamaiden kasvaessa umpeen myös niiden lajisto häviää.

Ålandsbanken lahjoittaa WWF:lle 14 185 euroa Helsingin konttoreiden Luontotilien vuoden 2001 bonustuotoista. Ålandsbanken on tukenut Luontotilien kautta ympäristönsuojelua jo neljänä vuotena. Pankki lahjoittaa Luontotileille talletettuun määrään perustuvan 0,2 prosentin bonuksen alueellisiin ympäristönkehittämis- ja suojeluprojekteihin.

"Ainutlaatuiset perinneympäristöt olivat mielestämme tärkeä suojelukohde myös jälkipolvia ajatellen. Yrityksemme arvot periytyvät historiastamme saaristolaispankkina. Kehitimme Luontotilin, jotta voimme ottaa konkreettisesti osaa ympäristön ja saariston suojeluun", suojelukohteen valintaan osallistunut Ålandsbankenin Länsi-Helsingin konttorijohtaja Tuula Lehmuskoski toteaa.

Bjonholmilla on lehdesniittyjä, jalopuuhakamaita ja kallioketoja. Viime kesänä löydettiin harvinainen päiväperhonen, pikkuapollo. Lehdesniityt ovat kasvaneet umpeen, ja WWF on aloittanut yhdessä Metsähallituksen kanssa niiden kunnostuksen. Nyt on tarkoitus jatkaa lehdesniittyjen raivaamista poistamalla ylimääräistä puustoa, erityisesti mäntyjä ja katajia. Salmisholmenin saarella on harvinaisia lehdesniittyjä ja hakamaita. Alue alkoi kasvaa umpeen 1960-luvulla, kun saaren laidunnus lopetettiin. Talkooleiriläiset aloittavat Salmisholmenin lehdesniityn kunnostamisen toukokuussa kevätsiivouksella ja jatkavat raivaamista elokuussa. Neuvottelut karjan palauttamiseksi saarelle on jo aloitettu.

Flatholmenin saari on luonnoltaan ainutlaatuinen. Kasvillisuuteen kuuluu koivuhakaa, vanhoja pähkinälehtoja ja katajaniittyjä. Aluetta on käytetty heinäniittynä ja laitumena ainakin 1600-luvulta alkaen. Viime kesänä aloitettuja raivaus- ja niittotöitä jatketaan talkooleirillä. Tämän jälkeen alue on saanut takaisin hakamaisen luonteensa ja hoitotyön tekevät jatkossa lampaat.

"WWF on järjestänyt talkooleirejä vuodesta 1977 lähtien. Niillä on kunnostettu perinneympäristöjä raivaamalla, niittämällä, haravoimalla, rakentamalla laidunaitoja, polttamalla risuja ja lehdestämällä lehdesniittyjen lehtipuita. Talkoisiin osallistuu vuosittain 100-120 henkeä. Leirit ovat paitsi tehokkaita talkoita, myös sosiaalisia ja hauskoja tapahtumia. Toivomme, että muutkin kuin WWF innostuvat järjestämään talkooleirejä, sillä kunnostettavaa riittää", projektipäällikkö Mikko Pitkänen WWF:stä sanoo.

Suomen perinneympäristöt vähenevät hälyttävää vauhtia

Suomessa on noin 1 500 uhanalaista lajia, joista niityt ja muut kulttuuriympäristöt ovat lähes joka kolmannen lajin elinympäristö. Perinneympäristöjen lajisto on harvinaistunut eniten kaikkien elinympäristöjen lajeista. Suomen 241 uhanalaisesta perhoslajista reilusti yli puolet uhkaa hävitä niittyjen umpeenkasvun myötä.

Viime vuosisadan alkupuolella niittyjä ja laidunmaita oli yli miljoona hehtaaria. Suomen ympäristökeskuksen kartoituksen mukaan Suomessa on enää alle 20 000 hehtaaria arvokkaiksi luokiteltuja perinneympäristöjä. Niistä puolet on asianmukaisessa hoidossa, ja loppuja uhkaa häviäminen umpeenkasvun myötä. Lounaissaaristossa esiintyviä lehdesniittyjä on jäljellä alle 20 hehtaaria.

Luontoarvojen lisäksi perinneympäristöt kuuluvat olennaisesti myös suomalaiseen kulttuurimaisemaan ja tarjoavat potentiaalia mm. maatilamatkailulle. Niiden kunnostamiseen ja ylläpitoon liittyy perinteisiä taitoja kuten niittäminen, viikatteiden takominen, lehdestäminen ja kerppujen tekeminen.

Lisätietoja:
WWF / perinneympäristöjen projektipäällikkö Mikko Pitkänen, 040 707 6668
Ålandsbanken / Länsi-Helsingin konttorin konttorinjohtaja Tuula Lehmuskoski, 0204 293 901

Internet: www.wwf.fi/talkooleirit, www.wwf.fi/niittylife ja www.wwf.fi/perinneymparistot


Ålandsbanken hjälper WWF att iståndsätta värdefulla ängsmarker i sydvästra Finland och Nyland

Med stöd av Ålandsbanken iståndsätter WWF i sommar ängsmarker i sydvästra Finlands och Nylands skärgårdar: i maj och augusti på Salmisholmen i Iniö och i juli på Bjonholmen i Houtskär samt på Flatholmen i Ekenäs. Ängsmarkerna är värdefulla kulturbiotoper som skapats tack vare traditionell markanvändning, framförallt slåtter och bete. Utan kontinuerlig skötsel växer de igen. Ängsmarkenas areal har drastiskt minskat under de senaste decennierna p.g.a. förändringar inom jordbruket. Då ängsmarkerna växer igen försvinner också de med dem förknippade arterna.

Ålandsbankens kontor i Helsingfors donerar 14 185 euro åt WWF ur Miljökontots bonusintäkter från år 2001. Genom Miljökontona har Ålandsbanken redan i fyra års tid understött olika miljövårdsprojekt. Banken donerar årligen ett bonus på 0.2 % uträknat på basen av Miljökontonas kapital. Donationerna ges åt lokala utvecklings- och skyddsprojekt inom miljövårdssektorn.

"Vi tyckte att de enastående ängsmarkerna var ett viktigt skyddsobjekt också med tanke på kommande generationer. Vårt företags grundvärden baserar sig på vårt ursprung som skärgårdsbank. Vi utvecklade Miljökontot i syfte att på ett konkret sätt kunna medverka i miljövårdsprojekt och skyddet av vår skärgård", säger Tuula Lehmuskoski, chef för Ålandsbankens kontor i västra Helsingfors, som deltog i valet av årets miljövårdsprojekt.

På Bjonholmen finns lövängar, hagmarker med ädla lövträd samt torrängar. Förra sommaren påträffades den sällsynta mindre apollofjärilen på Bjonholmen. Lövängarna har vuxit igen, och WWF har i samråd med Forststyrelsen påbörjat iståndsättningen av dem. Arbetet kommer att fortsätta genom att röja bort tallar och enbuskar. På Salmisholmen påträffas sällsynta lövängar och hagmarker. Igenväxningen tog fart i och med att betesdriften upphörde på 1960-talet. Iståndsättningen av Salmisholmens lövängar påbörjas med ett talkoläger i maj och ett annat i augusti. Förhandlingar om att igen påbörja betesdriften har också inletts.

Flatholmen är till sin natur alldeles enastående. Växtligheten består av björkhagar, gamla hassellundar och ängar med påfallande inslag av vackra enar. Holmen har tjänat som slåtter- och betesmark åtminstone ända sedan början av 1600-talet. Röjnings- och slåtterarbetena inleddes i fjol och fortsätter nu med talkoläger. Tack vare dessa åtgärder återfår holmen sin hagmarksprägel, och i fortsättningen står betande får för den kontinuerliga skötseln.

"WWF har ordnat talkoläger ända sedan år 1977. Under dessa har man iståndsatt värdefulla ängsmarker genom att röja, utföra slåtter, bygga stängsel för betande djur, bränna röjda rishögar samt genom att hamla träden på lövängarna. Årligen deltar ca 100-120 personer på WWF´s talkoläger, som är både effektiva arbetsläger och roliga sociala händelser. Vi hoppas att också andra parter aktivt skulle börja ordna talkoläger, för jobb finns det hur mycket som helst", säger projektchef Mikko Pitkänen från WWF.

De naturliga ängsmarkerna i Finland minskar oroväckande snabbt

Det finns ca 1 500 hotade arter i Finland. Av dessa är nästan en tredjedel beroende av ängsmarker och andra kulturbiotoper. Ängsmarkernas flora och fauna har decimerats snabbare än artmångfalden i andra livsmiljöer. Av vårt lands 241 hotade fjärilsarter är över hälften hotade p.g.a. att ängarna växer igen.

I början av 1900-talet fanns det över en miljon hektar ängar och betesmarker i Finland. Enligt en kartläggning utförd av Finlands miljöcentral finns det kvar knappt 20 000 hektar värdefulla ängsmarker. Av dessa är hälften någorlunda väl vårdade, men de övriga hotas av igenväxning. I Åbolands skärgård har vi kvar under 20 hektar välvårdade lövängar.

Förutom för sina höga naturvärden är ängsmarkerna ytterst viktiga också för det finländska landskapet och t.ex. den allt viktigare naturturismen. I och med skötseln av ängsmarker kan vi också bevara vetskap om gamla arbetsformer, så som att smida liar och hamla träd.

Tilläggsuppgifter: WWF/projektchef Mikko Pitkänen, 040 707 6668
Ålandsbanken/kontorschef Tuula Lehmuskoski, 0204 293 901

Internet: www.wwf.fi/talkooleirit, www.wwf.fi/niittylife och www.wwf.fi/perinneymparistot