Amazonilta löydetty viimeisen kymmenen vuoden aikana uusi laji joka kolmas päivä

WWF:n tuoreessa ”Amazon Alive!: A Decade of Discoveries 1999–2009” -julkaisussa listataan 637 kasvia, 257 kalaa, 216 sammakkoeläintä, 55 matelijaa, 16 lintua ja 39 nisäkästä, jotka on löydetty Amazonilta vuosina 1999–2009. Lajien joukossa ovat esimerkiksi ensimmäinen uusi anakonda-laji (Eunectes beniensis) sitten vuoden 1936, sammakko (Ranitomeya amazonica), jolla on päässä liekkikuviointi ja jaloissa vesikuviointi sekä sokea, kirkkaanpunainen monni (Phreatobius dracunculus).

Vaikka suurin osa Amazonin alueesta on säilynyt melko koskemattomana, sitä uhkaavat tekijät ovat lisääntyneet nopeasti. Viimeisen 50 vuoden aikana Amazonin sademetsistä on hävitetty lähes viidennes, kooltaan kaksi kertaa Espanjan kokoinen alue. Suurimpia syitä on ollut paikallisten ja maailmanlaajuisten liha-, soija- ja biopolttoainemarkkinoiden nopea kasvu, mikä on lisännyt maankäytön tarvetta. Arviolta 80 prosenttia paljaaksi hakatusta alueesta Amazonilla on karjan laidunmaana. Amazonin luontoon ovat vaikuttaneet myös alueen nopea taloudellinen kasvu ja kasvava energiantarve.

Amazonin alueen suojelu hillitsee ilmastonmuutosta

Amazonin sademetsät ovat huomattavan monimuotoisen elämän koti, mutta ne myös varastoivat 90–140 miljardia tonnia hiiltä. Jos edes osa tästä hiilestä vapautuisi tulevaisuuden hakkuiden ja maankäytön muutosten takia, ilmaston lämpeneminen kiihtyisi.

Amazonin alueen sekä sen tunnettujen ja vielä tuntemattomien lajien säilyminen vaativat merkittäviä muutoksia alueen nykyiseen kestämättömään käyttöön. WWF tekee Living Amazon -hankkeessa yhteistyötä Amazonin alueen hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa. Päämääränä on yhteinen visio ympäristönsuojelullisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävästä kehityksestä. Visiossa luonnon ekosysteemit on arvioitu niiden ympäristönsuojelullisen arvon mukaan, oikeudet maahan ja muihin resursseihin on jaettu oikeudenmukaisesti, maanviljely ja karjankasvatus seuraavat alan parhaita käytäntöjä ja liikenteen ja energian infrastruktuurin suunnittelussa on minimoitu ympäristövaikutukset sekä kulttuurisen monimuotoisuuden köyhtyminen.

Amazonin alueen valtiot ovat käyneet keskusteluja Amazonin lajien ja niiden elinympäristöjen turvaamisesta Japanissa meneillään olevassa YK:n biodiversiteettisopimuksen 10. osapuolikokouksessa. Eri maiden tiivis yhteistyö on edellytys Amazonin alueen suojelulle.

Lisätietoja:

ohjelmavastaava Sampsa Kiianmaa, WWF Suomi, 050 542 7017

Raportti, valokuvia ja muuta aiheeseen liittyvää materiaalia: http://www.divshare.com/folder/781479-8a6. Valokuvaajan nimi on mainittava kuvan käytön yhteydessä, kuvaajatiedot löytyvät photo credits -tiedostosta.

Esimerkkejä löydetyistä lajeista:

– Ensimmäinen uusi anakonda-laji sitten vuoden 1936. Eläin kuvattiin vuonna 2002 Bolivian koillisessa Amazon-provinssissa ja sitten myös Bolivian Pando-provinssin tulva-alueella. Aluksi uskottiin, että neljä metriä pitkä Eunectes beniensis -käärme olisi vihreän ja keltaisen anakondan risteytys, mutta myöhemmin se määritettiin omaksi lajikseen.

– Ranitomeya amazonica -sammakko, jolla on liekkikuviointi päässään ja kontrastina vesikuviointi jaloissaan. Sammakko elää pääasiassa Loretossa Perussa, sitä on tavattu myös Alpahuayo Mishanan kansallispuistossa Perussa.

– Pyrilla aurantiocephala -papukaija. Linnulla on poikkeuksellinen kalju pää ja höyhenpuku on spektrin värinen. Lintua on tavattu vain harvoilta paikoilta Brasiliassa. Lintu on määritelty uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi.

– Amazoninjokidelfiini eli vaaleanpunaisen jokidelfiini havaittiin ensimmäisen kerran jo 1830-luvulla, jolloin se sai tieteellisen nimen Inia geoffrensis. Vuonna 2006 osoitettiin, että on olemassa kaksi erillistä lajia: boliviandelfiinillä (Inia boliviensis) on enemmän hampaita, pienempi pää sekä pienempi mutta leveämpi ja pyöreämpi ruumis kuin amazoninjokidelfiinillä.

– Sokea, pieni ja kirkkaanpunainen uusi monnilaji, joka elää enimmäkseen pohjavesissä. Phreatobius dracunculus löydettiin Brasiliassa, kun Rio Pardon kylään kaivettiin kaivo ja kalat löytyivät veden nostamiseen käytetyistä ämpäreistä. Tämän jälkeen lajia on löydetty myös muista alueen kaivoista.

Tietoa Amazonin alueesta:

– Alue sisältää maailman suurimman sademetsä- ja jokijärjestelmän. Se koostuu yli 600 erilaisesta maa- ja makeanveden elinympäristöstä, joita ovat muun muassa rämeet, ruohotasangot, vuoristo- ja alankometsät. Alueella elää jopa 10 % maailman tunnetuista lajeista, sisältäen kotoperäisiä ja uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja.

– Amazon-joki on maailman suurin joki, kun tarkastellaan mereen laskevan veden määrää. Kahdessa tunnissa joessa virtaa yhtä paljon vettä kuin New Yorkin 7,5 miljoonaa asukasta tarvitsevat yhden vuoden aikana.

– Amazonin alueella elävät yli 30 miljoonaa ihmistä ovat riippuvaisia sen tarjoamista resursseista. Heidän lisäkseen miljoonat muut kauempana – jopa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa – asuvat ihmiset ovat Amazonin ilmastovaikutusten piirissä.

Vuosi 2010 on YK:n kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden vuosi. WWF työskentelee sisukkaasti ja pitkäjänteisesti, jotta luonnon monimuotoisuuden jatkuva väheneminen voidaan pysäyttää, ja siten rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.