Amazonin sademetsien sisältämää hiiltä kartoitettiin menestyksellisesti Perussa

Sademetsien suojelu helpottuu trooppisten metsien sisältämän hiilen kartoitukseen ja seurantaan kehitetyn menetelmän avulla, arvioi ympäristöjärjestö WWF. Uudella ilma- ja satelliittikuviin perustuvalla menetelmällä pystytään laskemaan trooppisten metsien sisältämän hiilen määrä erittäin tarkasti. Sen avulla voidaan myös seurata ilmastonmuutosta vahvistavien hiilipäästöjen syntymistä. Menetelmää testattiin Perussa, jossa kartoitettiin onnistuneesti Amazonin sademetsien sisältämää hiiltä.

Sademetsien suojelu helpottuu trooppisten metsien sisältämän hiilen kartoitukseen ja seurantaan kehitetyn menetelmän avulla. Uudella menetelmällä pystytään laskemaan tarkasti trooppisten metsien sisältämän hiilen määrä sekä seuraamaan ilmastonmuutosta vahvistavien hiilipäästöjen syntymistä.

Menetelmää testattiin Kaakkois-Perussa, jossa kartoitettiin Itävallan kokoisen Madre de Diosin osavaltion sademetsien sisältämää hiiltä. Yksi kartoituksen merkittävimmistä huomioista oli metsän heikkenemisestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen suuri määrä: jopa kolmannes hiilipäästöistä johtui ihmisen aiheuttamasta metsien heikkenemisestä. Aikaisemmilla menetelmillä metsien heikkenemisestä aiheutuvia hiilipäästöjä ei ole pystytty mittaamaan.

”Trooppisten metsien sisältämän hiilen täsmällinen, luotettava ja kustannustehokas kartoitus on tärkeää, kun pyritään pysäyttämään metsäkato ja hillitsemään metsäkadosta aiheutuvia hiilipäästöjä, jotka voimistavat ilmaston lämpenemistä”, WWF suomen metsäasiantuntija Maija Kaukonen sanoo. ”Uudella kartoitusmenetelmällä metsäpeitteen sekä metsän sisältämän hiilen muutosta pystytään seuraamaan tarkasti, mikä on olennaista myös metsäkadosta aiheutuvien päästöjen pysäyttämiseen tähtäävän REDD-mekanismin toteutumisessa.”

Yhdysvaltalaisen Carnegie-instituutin kehittämä metsien kartoitusmenetelmä yhdistää nykyaikaista laserkeilauksiin perustuvaa ilmakuvaa, ns. LiDAR-teknologiaa, satelliittikarttoihin sekä perinteisiin maastomittauksiin. Menetelmällä voidaan tuottaa korkean resoluution karttoja sademetsien sisältämästä hiilestä. Menetelmä on tarkempi ja kustannustehokkaampi kuin yksikään aiempi metsien kartoitusmenetelmä, joten sitä on helppo soveltaa laajoille metsäalueille. Menetelmän avulla voidaan määrittää myös esimerkiksi metsäpaloista, laittomista pienhakkuista tai karjan laiduntamisesta aiheutuva metsän heikkeneminen. Myös suomalaiset tutkijat sekä yritykset käyttävät ja kehittävät vastaavaan teknologiaan perustuvia kartoitus- ja inventointimenetelmiä.

WWF Suomi toteuttaa metsien hiilikartoitusta Nepalissa ulkoministeriön tuella yhdessä WWF Nepalin kanssa. Myös Nepalissa hyödynnetään jatkossa ilma- ja satelliittikuviin perustuvaa LiDAR-inventointia. ”Nepalissa metsät ovat äärimmäisen tärkeitä paikallisyhteisöille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Nepalin metsistä ovat riippuvaisia myös monet uhanalaiset lajit, kuten tiikeri, sarvikuono ja lumileopardi. Toimivan ja oikeudenmukaisen REDD-mekanismin avulla metsien suojelu ja kestävä hyödyntäminen tulee taloudellisesti kannattavammaksi”, Kaukonen korostaa.

Lisätiedot:
metsäasiantuntija Maija Kaukonen, WWF Suomi, 0400 422 659

Taustatietoa toimittajille:
– Perussa tehty hiilikartoitus toteutettiin yhteistyössä WWF:n, Carnegie-instituutin, Perun ympäristöministeriön sekä Amazonin suojeluun keskittyvän organisaation, Asociación para la Conservación de la Cuenca Amazónica (ACCA), kanssa. Tutkimusta rahoittivat Norjan valtio sekä Gordon ja Betty Moore -säätiö.

– Artikkeli Perussa tehdystä hiilikartoituksesta: Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 7.9.2010, High-resolution forest carbon stocks and emissions in the Amazon.

– Metsillä on tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen säätelyssä. Metsäkato voimistaa ilmastonmuutosta. Metsäkato ja ilmastonmuutos myös vahvistavat toinen toisiaan. WWF:n tavoite on, että metsien häviämisestä ja heikkenemisestä aiheutuvat hiilipäästöt loppuvat vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä trooppisesta metsäkadosta aiheutuu n. 15 % kaikista maailman kasvihuonepäästöistä.

– Metsäkadon suorien syiden, kuten soijaviljelmien leviämisen, taustalla on monia epäsuoria yhteiskunnallisia tekijöitä, kuten epäselvät maanomistussuhteet, heikko hallinto sekä epäselvä lainsäädäntö ja heikko toimeenpano. Metsien rakenteen heikkenemistä aiheuttavat useimmiten pienhakkuut, laittomat hakkuut, metsäpalot ja karjan laiduntaminen metsissä.

– REDD-mekanismin (Reduced Emissions from Deforestation and forest Degradation) avulla pyritään auttamaan kehittyviä metsäisiä maita suojelemaan trooppisia metsiään sekä kehittämään kestäviä metsänkäytön menetelmiä. Taloudellisia kannustimia luomalla pyritään vähentämään ilmastonmuutosta voimistavaa metsäkatoa.

WWF Suomen kanta REDD-mekanismiin.

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.