Arktinen neuvosto jätti loppujulistuksen laatimatta – Yhteisymmärryksen puute vaarantaa arktisen alueen luonnon ja ihmiset
Arktiset ulkoministerit jättivät Rovaniemellä perinteisen loppujulistuksensa tekemättä, koska valtiot eivät päässeet yhteisymmärrykseen toimista ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun ministerit epäonnistuivat yhteiset julistuksen laatimisessa. Julistuksen tarkoitus on ohjata Arktisen neuvoston työtä tulevan kaksivuotiskauden aikana. WWF on lopputulokseen pettynyt.
”Se, että ilmastonmuutoksen vakavaa uhkaa alueen luonnolle ja ihmisille ei yhdessä tunnustettu, vaikeuttaa arktisen alueen voimien yhdistämistä tämän ongelman voittamiseksi”, sanoo pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF:n arktisen ohjelman puheenjohtaja.
Vaikka ministerit julkaisivat julistuksen sijaan yhteisen lausunnon, sillä ei ole samaa painoarvoa kuin neuvoston julistuksella. Toisaalta kaikki ministerit – USA:n ulkoministeriä lukuun ottamatta – ja alkuperäiskansojen edustajat ilmaisivat syvän huolensa ilmastonmuutoksen vaikutuksista omissa puheenvuoroissaan.
Kuluneiden vuosien aikana kansainvälinen yhteisö on asettanut itselleen tärkeitä tavoitteita luonnon monimuotoisuuden suojelussa, kasvihuonekaasujen vähentämisessä ja kestävän kehityksen turvaamisessa koko maapallolla. Islanti vastaanottaa tänään Suomelta Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden. Nyt on kuitenkin epäselvää, millaisen panoksen Arktinen neuvosto voi antaa yhteisten kansainvälisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
”Arktisten valtioiden tulisi näyttää tietä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Ilmastonmuutos arktisella alueella näyttää valitettavasti etenevän nopeammin kuin Arktisen neuvoston toimet sen estämiseksi. Neuvoston työryhmät tekevät monien aihealueidensa parissa hyvää työtä. Poliittisten päätösten tasolla kansallisten etujen vaaliminen näyttää kuitenkin syrjäyttävän yhteiset kansainväliset tavoitteet”, sanoo Liisa Rohweder.
”Jos emme pysty vähentämään kasvihuonekaasujen määrää merkittävästi, se lisää miljoonien lajien sukupuuton uhkaa maapallolla.”
”Valtioiden on edelleen pidettävä kiinni Arktisen neuvoston alkuperäisen tavoitteesta, joka on kestävän arktisen alueen luominen alueen valtioiden keskinäisen ja alkuperäiskansojen kanssa tehtävän yhteistyön avulla”, Rohweder painottaa.
WWF on ollut tarkkailijajäsen Arktisessa neuvostossa sen perustamisvuodesta 1996 lähtien. WWF on vuosia vaatinut neuvoston jäsenvaltioita vähentämään kasvihuonekaasupäästöjen määrää ilmastonmuutoksen estämiseksi, suojelemaan arktisen luonnon monimuotoisuutta ja varmistamaan alueen kestävän kehityksen.
WWF:n tuoreen Arctic Council Conservation Scorecard -selvityksen mukaan näyttää kuitenkin siltä, että kansainvälisellä tasolla sovitut asiat eivät muutu käytännön teoiksi kansallisella ja alueellisella tasolla.
Yksi esimerkki ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista arktisen alueen ihmisille ja luonnolle on sen vaikutus valaisiin. Ilmastonmuutoksen seurauksena merijää sulaa. Avautuva merialue lisää sekä laivaliikennettä että teollista toimintaa alueella. Teollisesta toiminnasta aiheutuva melu vaikeuttaa valaiden ruuanetsintää, kommunikointia ja estää niitä havaitsemasta ympäristön vaaroja. Öljypäästöt vaikuttavat niiden ravinnonlähteisiin. Valaiden ja alusten yhteentörmäysten todennäköisyys kasvaa ja valaat saattavat joutua väistymään luontaisilta esiintymisalueiltaan.
Tämä puolestaan vaikuttaa alkuperäiskansoihin ja rannikoiden asukkaisiin, jotka ovat riippuvaisia merijäästä ja merinisäkkäistä sekä taloudellisesti että kulttuurisesti.
WWF jatkaa toimintaansa Arktisen neuvoston aktiivisena tarkkailijajäsenenä. WWF toivoo, että neuvoston jäsenmaat turvaavat neuvoston työryhmien ja sihteeristön riittävät voimavarat, jotta ne voivat toteuttaa työohjelmiaan tehokkaasti.
Lisätiedot:
Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi
p. +358 040 840 7461
liisa.rohweder@wwf.fi