Arktisen merialueen jääpeite tänä talvena ennätyspieni
Arktisen merialueen talvinen jääpeite on tänä talven peräti1,1 miljoonaa neliökilometriä tavanomaista pienempi. Vertailukohtana on käytetty vuosia 1981–2010. Huolestuttavan tiedon mittaushistorian pienimmästä talvijääpeitteestä julkaisi yhdysvaltalainen tilastolaitos National Snow and Ice Data Center.
”Talvisesta jääpeitteestä kadonnut alue on kooltaan yli kolme kertaa Suomen pinta-ala. Tästä voi jokainen itsekin päätellä ongelman mittasuhteet”, WWF:n meriasiantuntija Sanna Kuningas toteaa.
Arktinen merijää kutistuu kesän aikana ja on pienimmillään yleensä syyskuussa. Kylmän ja pimeän talven aikana jääpeite kasvaa ja maksiminsa se saavuttaa maaliskuun tienoilla. Tänä talvena jääpeite ei kasvanut normaalisti.
”Jääpeitteen hupeneminen toimii noidankehän lailla. Jää heijastaa auringon säteitä takaisin, kun taas avoimet ja tummat vesialueet imevät lämpösäteitä tehokkaasti itseensä. Tämä puolestaan kiihdyttää meriveden lämpenemistä ja jään sulamista entisestään”, Kuningas sanoo.
Paksun, monivuotisen jään osuus arktisesta merijääpeitteestä on pienentynyt viime vuosikymmeninä selkeästi. Tuoreen tutkimuksen (http://www.the-cryosphere.net/9/269/2015/tc-9-269-2015.html) mukaan arktinen merijää on jopa 65 prosenttia ohuempaa kuin 40 vuotta sitten.
Monille arktisen alueen lajeille jää on elinehto – siitä ovat riippuvaisia niin pienet katkaravut kuin valtavat valaatkin. Kanadan ja Grönlannin pohjoisrannikoilla sijaitsee niin sanottu ”Last Ice Area”, alue, jossa ympärivuotisen jään ennustetaan säilyvän vielä senkin jälkeen, kun se on jo muualta Arktikselta sulanut.
”Tämän mahdollisesti viimeisenä säilyvän jääalueen suojeleminen ihmistoiminnan vaikutuksilta on erityisen tärkeää, sillä jään huvetessa muualta alue voisi toimia jäästä riippuvaisten eläinlajien viimeisenä turvapaikkana. Valtioiden tuleekin nopeasti seurata Arktisen neuvoston ottamia ensiaskelia ja luoda arktiselle alueelle kattava suojelualueiden verkosto”, Kuningas sanoo.
Vuosi 2014 oli vuonna 1880 alkaneen mittaushistorian lämpimin.
”Arktisen jään hupenemisen raportoinnista vuosi toisensa perään on muodostunut pelottava rutiinitoimenpide. Ainoa tapa tämän ehkäisemiseksi on maailmanlaajuinen uusiutuvan energian vallankumous, joka on saatava käyntiin kaikkialla ja välittömästi”, WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle sanoo.
Lisätietoja:
meriasiantuntija Sanna Kuningas, WWF, 050 401 7470, sanna.kuningas@wwf.fi
ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF, 050 591 3072, kaarina.kolle@wwf.fi