Arktisen merijään kiihtynyt sulaminen vaatii pikaisia toimia
Ilmastonmuutoksen mittarina pidetty arktinen merijää on sulanut ennätyksellisen pieneksi. Tuore tutkimustieto osoittaa, että maailmanlaajuiset ja mittavat lisätoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehtävä välittömästi. Suomen kohdalla luontevin tapa vahvistaa riittävät toimet on sopia ripeästi ilmastolaista ja siihen liittyvistä ilmastotieteen mukaisista päästövähennystavoitteista.
WWF on huolestunut tutkimustiedosta, jonka mukaan arktinen merijää on sulanut pienemmäksi kuin koskaan aikaisemmin. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan Pohjoista jäämerta peittävän arktisen merijään pinta-ala on kutistunut 3,41 miljoonaan neliökilometriin. Se on pienin määrä sitten mittausten alkamisen vuonna 1979.
Tutkimustieto on voimakas muistutus siitä, että niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin tarvitaan pikaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
”Merijään sulaminen vaikuttaa merkittävästi jäästä riippuvaisen ekosysteemin elinympäristöihin ja niillä asuviin eläimiin, kuten jääkarhuihin. Tiedämme toki, että arktinen jää vähenee jatkuvasti, mutta hälyttävää on vähenemisen vauhti. Meidän on varauduttava tulevaisuudessa kesäkausiin, joina arktinen alue on käytännöllisesti katsoen jäätön”, toteaa Martin Sommerkorn WWF:n maailmanlaajuisesta Arktisesta ohjelmasta.
Arktisen merijään sulamisella on vakavia vaikutuksia luontoon ja ihmisiin. Pohjoisella pallonpuoliskolla sulaminen on yhteydessä runsassateisiin kesiin, kylmiin talviin ja sään ääri-ilmiöihin. Myös muut tänä vuonna havaitut ilmastovaikutukset, kuten ennätykselliset kuivuudet ja niiden vaikutus esimerkiksi ruoan tuotantoon ja hintaan, ovat olleet hyvin huolestuttavia.
Tutkijat ovat arvioineet, että jopa 70–90 prosenttia merijään vähenemisestä johtuu ilmastonmuutoksesta.
”Jos emme tee merkittäviä vähennyksiä kasvihuonekaasupäästöihin, on tuloksena hankalasti ennakoitava ilmasto, johon sekä luonnon että ihmisten on hyvin vaikea sopeutua”, sanoo WWF Suomen ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas.
Suomi voisi hoitaa oman osuutensa ilmastonmuutoksen suitsimisessa parhaiten vahvan ilmastolain avulla.
”Tällä hetkellä käynnissä oleva ilmastolakiprosessi on hyvä keino varmistaa Suomen riittävä osallistuminen kansainvälisiin ilmastotalkoisiin. Ilmastolakikehikon lisäksi tulee sopia ilmastotieteen kannalta riittävistä päästövähennystoimista. Tämä tarkoittaisi Suomelle 40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna”, Kangas sanoo.
Lisätietoja:
Hanna-Liisa Kangas, 045 631 8353, hanna-liisa.kangas@wwf.fi
Martin Sommerkorn, +47 9260 6995, msommerkorn@wwf.no
Julkaistu: 20.9.2012