© Seth Jackson / WWF
Julkaistu

Bhutanissa sopeudutaan kutomalla ilmastonmuutokseen

Viime marraskuussa järjestetyssä Himalajan ilmastohuippukokouksessa tehtiin ensimmäiset päätökset ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Bhutanissa sopimuksesta on siirrytty käytännön toimiin muun muassa perustamalla osittain WWF Suomen tuella Wangchuck Centennial Parkin kansallispuiston alueelle kudontakeskus. Keskus turvaa paikallisten naisten toimeentulon ja vähentää heidän riippuvuuttaan luonnonvaroista. Kudontakeskus myös takaa sen, että naiset jäävät asumaan alueelle, eivätkä lähde hakemaan elantoaan muualta.  

Perinteisesti alueella on hankittu elanto maanviljelyksellä sekä käyttämällä alueen luonnonvaroja kuten puuta, villieläimiä ja kasveja. Väestön kasvaessa ja ilmastonmuutoksen vaikuttaessa yhä voimakkaammin on erityisen tärkeää suojella alueen metsät ja makean veden lähteet, jotka tarjoavat veden miljoonille alajuoksulla asuville ihmisille.  

WWF kehittää paikallisten toimeentuloa, jotta he eivät olisi enää niin riippuvaisia alueen luonnonvaroista ja tarjoavat heille kestävämpiä elinkeinoja. Esimerkiksi Wangchuk Centennial Parkin alueella asuvilla ihmisillä on hyvin rajoitetut ansaintamahdollisuudet, mutta toisaalta pitkä kutomisperinne.

“Täällä kudotaan, mutta se on hidas ja aikaa vievä prosessi, josta ei ole ansaintakeinoksi. Siksi olemmekin järjestäneet paikallisille naisille kangaspuut, joiden avulla he voivat siirtyä massatuotantoon”, sanoo Kingzang Namgay Bhutanin WWF:ltä.

Lisäksi WWF kumppaneineen tuki kudontakeskuksen rakentamista sekä paikallisten työttömien naisten kouluttamista. ”Lähetimme kuusi naista oppimaan kudontataitoja assamilaisilta kudontamestareilta ja opetimme sen jälkeen heidät hallitsemaan koko liikkeenhoidon kirjanpidosta myyntiin. Nyt nämä kuusi naista kouluttavat ja värväävät uusia jäseniä,” kertoo Namgay.

Kudontakeskuksessa vieraillut WWF Suomen kansainvälisen ohjelman päällikkö Sami Tornikoski oli erittäin vaikuttunut. ”Keskus antaa naisille mahdollisuuden työnteon lisäksi yhteiseen lastenhoitoon ja edistää taloudellisen kehityksen ohella myös heidän sosiaalista kanssakäymistään. Tuotekehitystä tehdään myös jatkossa sekä paikallisväestön että matkailijoiden tarpeita silmällä pitäen ja vastaavia toimintatapoja tullaan jatkossa käyttämään myös muualla”, Sami Tornikoski kertoo näkemästään.

Tällä hetkellä keskus työllistää 21 naista. Ilman kudontakeskusta naiset työskentelisivät pellolla vuokratyöläisinä. He saisivat pienen osan sadosta itselleen, mutta eivät lainkaan rahaa. Tämän elämäntavan raskaus aiheuttaisi sen, että naiset joutuisivat etsimään muita tapoja tehdä elämästään helpompaa – kuten luonnonvarojen käyttö tai koko alueelta pois lähteminen. Voikin sanoa, että kudontakeskus on maksanut itsensä jo moninkertaisesti takaisin suojelemalla alueen luontoa sekä sen ainutlaatuista kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja.

Lue lisää WWF Suomen työstä Himalajalla

Kansainvälisen WWF:n Himalaja-sivu