© Tanja Pirinen/WWF
Julkaistu

Bioenergian käyttö kasvaa nopeasti – Suomi vastustaa kestävyyskriteerejä

Suomi vastustaa kiinteän bioenergian, kuten puuenergian, vastuullisen tuotannon takaamista EU-lainsäädännön avulla. Suomi on yksi harvoista maista yhdessä Ruotsin kanssa, jotka aktiivisesti vastustavat kestävyyskriteerejä EU:ssa. Bioenergian käyttö kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti. Ilman vastuullista tuotantoa takaavia kestävyyskriteerejä kasvu uhkaa johtaa metsien tilan ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, kielteisiin ilmastovaikutuksiin ja ekosysteemipalveluiden häiriintymiseen.

EU on jo ottanut käyttöön kestävyyskriteerit liikenteen biopolttoainetuotannolle. Euroopan komissio on esittämässä kestävyyskriteerien laajentamista myös kiinteille biopolttoaineille, kuten puuenergialle. Suomi vastustaa tätä, vaikka YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n selvitys osoittaa, että energiabiomassan laajamittainen korjuun lisäys Euroopassa voi johtaa vakaviin seurauksiin ympäristölle. Kestävyyskriteerien käyttöönotto ei olekaan tarpeellista vain sademetsien, vaan myös Euroopan metsien ja muun luonnon suojelemiseksi.

Suomi vastustaa yhteisten kestävyyskriteerien käyttöönottoa EU:ssa toteamalla, että nykyinen kansallisesti päätettävä metsäpolitiikka ja metsälainsäädäntö takaavat vastuullisen bioenergiatuotannon. WWF ei pidä nykyistä metsälakia riittävänä keinona taata energiapuun korjuun vastuullisuutta. Kansallinen tai EU-lainsäädäntö eivät myöskään takaa tuontipuun vastuullisuutta.

”Suomi mainostaa itseään kestävän metsätalouden maana, mutta samalla Suomi on ainoita kestävyyskriteerejä vastustavia jäsenvaltioita EU:ssa. Suomen tulee muuttaa toimintaansa ja korostaa kestävyyskriteerien tarpeellisuutta Euroopan komissiolle”, sanoo WWF Suomen kestävä kulutus ja tuotanto-ohjelmasta vastaava Sampsa Kiianmaa.

Energiapuun on suunniteltu kattavan noin 70 prosenttia siitä biomassasta, jolla on tarkoitus täyttää EU:n 20 prosentin uusiutuvan energian tavoite vuoteen 2020 mennessä. Suomi on asettanut omaksi tavoitteekseen saavuttaa EU:ssa sovittu uusiutuvan energian osuus 80 prosenttisesti energiapuulla. Tavoite tarkoittaa metsähakkeen eli hakkuutähteiden ja kantojen nykykäytön kaksinkertaistamista.

”Bioenergiaa tarvitaan, mutta tällä hetkellä bioenergian ja etenkin energiapuun käyttö lämmön ja sähkön tuotannossa kasvaa hallitsemattomasti. Mikäli käyttöä lisätään vastuullisuudesta välittämättä, uhkaa se esimerkiksi kasvihuonekaasupäästövähennyksiä ja sitä kautta koko ilmastonmuutoksen hillintää”, Kiianmaa sanoo.

Lisätiedot:

Lisätietoja bioenergiasta: WWF Suomi, Sampsa Kiianmaa, kestävä kulutus ja tuotanto -ohjelma, p. 050 542 7017

Lisätietoja Suomen metsistä ja metsälaista: WWF Suomi, Panu Kunttu, suomalainen luonto -ohjelma, p. 050 305 5086

Bioenergian käytöstä Suomessa:

- Energiapuun käyttö ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehotonta verrattuna tuuli- ja aurinkovoimaan. Esimerkiksi kantojen energiakäytöllä ei saavuteta riittävän nopeaa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä, vaikka sillä korvattaisiin fossiilista polttoainetta. Kantojen nosto vähentää huomattavasti metsään jäävän monimuotoisuudelle tärkeän lahopuun määrää.

- Useat uudet tutkimustulokset osoittavat, että uusiutuvan energian velvoitepaketin laajuinen biomassan energiakäyttö Suomessa on kestämätöntä monimuotoisuuden, hiilitaseen tai talouden kannalta.

- Eniten haittaa suomalaisen metsän monimuotoisuudelle aiheutuu kestämättömästi harjoitettavasta, mutta laillisesta metsätaloudesta. Yksi tärkeimmistä metsälajiston monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä on lahopuun määrä. On arvioitu, että energiapuun korjuu voi lahopuun niukkenemisen kautta johtaa jopa nykyisin yleisten metsälajien harvinaistumiseen.

- WWF Suomen lähettämä kirje ministereille biomassakriteereistä (pdf-tiedosto, 187 kt)

Julkaistu 6.6.2012