©  Ashley Cooper / WWF-Canon
Julkaistu

EU-maat – Suomea lukuunottamatta – lyövät pöytään kovia summia ilmastosopimuksen saavuttamiseksi

Suomi on yksi harvoja EU-maita, jotka eivät näillä näkymin aio lisätä omaa panostaan ilmastorahoitukseen vedoten taloutensa heikkoon tilaan.

EU-jäsenvaltioiden valtiovarainministerit sopivat tänään EU:n rahallisesta panostuksesta Pariisin ilmastokokoukseen talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa Brysselissä. Kokous oli EU-maille kriittinen etappi ennen kolmen viikon kuluttua alkavia YK:n ilmastoneuvotteluja, sillä rahoitus on kynnyskysymys sopimuksen syntymiselle. Suomi ei tuonut pöytään uusia panoksia.

Pelissä on neuvottelun osapuolten välinen luottamus. Ilmastopäästöistä eniten vastuussa olevat rikkaat maat ovat luvanneet rahoitusta ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivien kehitysmaiden ilmastotoimiin, mutta rahoituslupausten lunastaminen on vielä auki.

Useat Euroopan maat ovat avanneet kukkaronnyörejään ja korottaneet aikaisempia tarjouksiaan. Esimerkiksi Saksa on luvannut kaksinkertaistaa oman rahoituksensa vuoteen 2020 mennessä, Iso-Britannian panos on arviolta 8,8 miljardia dollaria ja myös pikkuruinen Luxemburg on luvannut kustantaa ilmastotoimia 120 miljoonan euron edestä. Ruotsi on väkilukuun suhteutettuna yksi avokätisimpiä ilmastorahoittajia.

"Ilmastonmuutos ei odota parempia taloudellisia aikoja. Ilmastorahoitusta tarvitaan nyt. Muuten lasku kasvaa vuosi vuodelta suuremmaksi, kunnes mikään raha maailmassa ei enää riitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen", sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

"Suomi ohjaa nyt kansainvälisen ilmastotyön määrärahoja kotimaisen teollisuuden tukemiseen. Kotimaisen politiikan valossa tämä ei ole yllättävää, mutta jos kaikki toimisivat näin, voidaan katastrofaalisen ilmastonmuutoksen torjunta unohtaa", toteaa suojeluasiantuntija Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta.

YK:n ilmastokokouksessa Kööpenhaminassa vuonna 2009 rikkaat maat lupasivat nostaa kehitysmaiden päästövähennystoimiin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen tarkoitetun ilmastorahoituksen 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä. OECD:n ja Climate Policy Initiativen uunituoreen arvion mukaan vuosien 2013 ja 2014 ilmastorahoitus oli vasta 57 miljardia dollaria vuodessa.

"Mikäli rikkaat maat eivät pidä rahoituslupaustaan, on kaikki muukin kehitysmaiden korviin pelkkää sanahelinää. Pitkään odotetulta ja hartaasti toivotulta ilmastosopimukselta tipahtaa pohja, mikäli emme osoita olevamme sanojemme mittaisia", Kolle muistuttaa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitus turvattava

EU on sitoutunut siihen, että ilmastorahoituksen tulisi kohdistua tasapuolisesti kehitysmaiden päästövähennystoimiin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen. Samaan aikaan EU on kuitenkin ajanut voimakkaasti yksityisistä lähteistä tulevan rahoitusosuuden kasvattamista. Myös Suomi on aikeissa kattaa osan rahoituksesta kehitysrahoituslaitos Finnfundin kautta.

"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei houkuttele puoleensa yksityissektorin investointeja, ja se jää väistämättä lapsipuolen asemaan, mikäli rahoitus ei ole julkista. Vahinkojen ja menetysten korvaaminen on vielä selkeämmin julkisesta rahoituksesta riippuvaista", sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström.

Kehitysmaille on keskeistä, että ilmastorahoitus on rikkaiden maiden lupausten mukaisesti "uutta ja lisäistä" esimerkiksi olemassa olevaan kehitysapuun nähden. Kehitysyhteistyömäärärahojen nimeäminen uudestaan ilmastorahoitukseksi ei lisää käytettävissä olevan rahan määrää.

"Suomen kehitysyhteistyövarojen valtaisat leikkaukset luovat sietämättömän asetelman, jossa ilmastorahoitus kilpailee köyhyyden vähentämisen kanssa ja syö suoraan esimerkiksi tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen käytettäviä varoja", Biström jatkaa.

Lisätietoja

  • Kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström, Kepa, puh. 050 317 6686
  • Ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF, puh. 050 591 3072
  • Ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen, Greenpeace, puh. 050 368 8488
  • Suojeluasiantuntija Hanna Aho, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 040 660 5788
  • Ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green, Luonto-Liitto, puh. 044 045 8898
  • Puheenjohtaja Tapio Pesola, Ilmastovanhemmat, puh. 044 373 4693