EU:n komissio haluaa lopettaa tuen uusien kalastuslaivojen rakentamiselle

EU:n komission kuukaudella viivästyneet suunnitelmat uudistaa unionin kalatalouspolitiikkaa sisältävät ehdotuksen lopettaa EU-tuet uusien, rakenteilla olevien alusten rahoittamiseen ja vanhojen alusten uudistamiseen. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan komission esitys on oikeansuuntainen, mutta siinä on paljon puutteita ympäristön kannalta.

Vuosien 2000 ja 2006 välillä EU:n oli tarkoitus tukea yli 650 miljoonalla eurolla kalastusalusten romuttamista. Samaan aikaan se aikoi myös tukea 839 miljoonalla eurolla uusien laivojen rakentamista ja olemassa olevien uudistamista. Nyt komissio kuitenkin ehdottaa tämän politiikan lopettamista. “On järjetöntä kuluttaa miljoonia euroja joka vuosi alusten romuttamiseen, jos samaan aikaan sijoitetaan jopa enemmän uusien rakentamiseen. Komissio etsii nyt vihdoin ratkaisua tähän ristiriitaan”, sanoo Julie Cator, WWF:n kalastusohjelman koordinaattori.

Komissio ehdottaa myös uusia toimenpiteitä kalastuslaivaston vähentämiseksi. EU-maat voivat asettaa kansallisia tavoitteita supistaa kalastuslaivastojaan, ja komissio esittää myös kalastuspaineen pienentämistä monivuotisilla kalakantojen hoitosuunnitelmilla. Mitään sitovia kokonaiskapasiteetin vähennystavoitteita ei kuitenkaan ole säädetty. Ylimääräiset 272 miljoonaa euroa kohdennetaan kalastusalusten romuttamiseen vuosina 2003-2006. Kapasiteetin vähennyksen tulee tapahtua alueellisesti, kalastettavissa olevan kalakannan kokoon suhteutettuna. “EU:n kalastuslaivaston kapasiteetti pitäisi puolittaa nykyisestään. Valitettavasti esitys ei anna mitään takeita sille, että komission ehdotusten myötä laivastojen koot supistuvat”, toteaa Suomen WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

WWF kritisoi ehdotusta myös siitä syystä, että se ei panosta tarpeeksi ympäristönsuojeluun. WWF:n mukaan EU:n ehdotus ei puutu tarpeeksi sivusaalisongelmaan, josta kärsivät monet merelliset lajit, kuten pyöriäinen eteläisellä Itämerellä, kilpikonnat ja nuoret kalat. Ehdotus ei lisäksi puutu kalastuksen merenpohjille, koralleille, meriruohometsille ja muille tärkeille elinympäristöille aiheuttamiin ongelmiin. Ympäristönsuojelulliset toimenpiteet on pääasiassa sisällytetty ei-sitoviin toimintasuunnitelmiin. “WWF korostaa, ettei ympäristönsuojelu saa olla kuitenkaan valinnainen lisä. Runsaat kalakannat tarvitsevat terveen meriympäristön”, Cator sanoo.

Myöskään esitys kalastussopimuksista, joiden nojalla EU ostaa kalastusoikeuksia Afrikan rannikkovaltioilta ja muualta, ei ole riittävä. EU:n komissio ei esitä laillisesti sitovia sopimuksia luoda nykyistä oikeudenmukaisempia ja ekologisesti kestävämpiä kalastussopimuksia kehitysmaiden kanssa.

Suuret kalatalousvaltiot, erityisesti Espanja ja Ranska, ovat yrittäneet viivyttää ja vastustaa komission esitystä. Sen takia WWF kannustaa EU-maiden hallituksia tukemaan komission tekemiä ehdotuksia ja välttämään niiden vesittämistä.

Suomi on toteuttanut tähän asti sovitut kalastuslaivaston supistukset aikataulussaan. “Suomen kannattaisi myös esittää ympäristön kannalta myönteisten tukien hyväksymistä. Tällainen tuki olisi esimerkiksi hyljevahinkojen korvaaminen, joita komissio ei tähän saakka ole hyväksynyt”, esittää Luukkonen.

Lisätietoja:

WWF / suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020,

jari.luukkonen@wwf.fi

Julian Scola, puh. +32 2 743 8806, gsm +32 486 117 394

Angelina Hermanns, puh. +32 2 740 0925, gsm + 32 497 258 042

Lisätietoa WWF:n kalastuskampanjasta:

www.wwf.fi/valtameret

,

www.panda.org/stopoverfishing