EU:n otettava Itämeri omakseen
WWF:n tietojen mukaan Suomi ei ole toistaiseksi suunnitellut aktiivisia toimia EU-puheenjohtajakautta varten, jotta EU saataisiin poliittisesti sitoutumaan Itämeren suojeluun kaikessa toiminnassaan. Suomi on EU:n laajentumisen jälkeen ensimmäinen puheenjohtajamaa Itämeren rantavaltioiden joukosta, ja puheenjohtajuus on käytettävä hyväksi, jotta EU ottaa Itämeren omakseen ja priorisoi sen suojelun.
WWF:n vaatimukset julkistettiin tänään 3.5. pidetyn Itämeren kansainvälistä suojelua käsittelevän seminaarin yhteydessä. Seminaarin avasi pääministeri Matti Vanhanen, jolta WWF toivoo kannanottoa WWF:n vaatimuksiin.
Suomi aikoo EU-puheenjohtajakaudella esittää “Uuden sukupolven ympäristöstrategian”, mikä on hyvä aloite. Itämeri ei kuitenkaan voi odottaa ylästrategioiden valmistusta, vaan konkreettiset ja tehokkaat toimet sen suojelemiseksi on saatava täytäntöön koko EU:n alueella. WWF:n tietojen mukaan Suomi aikoo puheenjohtajakaudella lähinnä viedä eteenpäin merten suojeluun liittyvää päätöksentekoa, joka muutoinkin EU-aikataulun puitteissa lankeaa Suomen puheenjohtajakaudelle. WWF kuitenkin toivoo, että Suomella on suunnitteilla loppukiri, joka johtaa Itämeren suojelun priorisoimiseen EU-puheenjohtajuuden aikana.
“EU:n laajentumisen myötä Itämeri on Venäjää lukuun ottamatta EU:n sisämeri. Itämeren suojelun kannalta EU:n päätöksenteko on aivan keskeisessä asemassa”, sanoi WWF Suomen pääsihteeri Timo Tanninen.
On erittäin tärkeää, että EU:ssa saadaan aikaan poliittinen sitoumus siitä, että Itämeren tilan parantaminen otetaan huomioon päätettäessä mm. EU:n maatalouspolitiikasta, liikennepolitiikasta, kemikaaliasetuksesta, meristrategiasta sekä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan, vesipuitedirektiivin ja Natura 2000 -verkoston toimeenpanosta. Itämeren tilan parantamisen täytyy olla painopistealue myös EU:n yhteistyössä Venäjän kanssa.
WWF korostaa myös, että Suomen aloitteesta syntynyt EU:n pohjoinen ulottuvuus on myötävaikuttanut joihinkin Itämeren ympäristön tilan kannalta tärkeisiin hankkeisiin, ennen kaikkea Pietarin lounaisen jäteveden puhdistamon rakentamiseen. Yleisesti ottaen EU:n pohjoinen ulottuvuus on kuitenkin jäänyt heikoksi instrumentiksi. Suomen tulisi hyödyntää EU-puheenjohtajakausi, niin että vahvistetaan EU:n pohjoisen ulottuvuuden sisältöä tai laaditaan sen rinnalle erityinen EU:n Itämeristrategia, jolla on oma kohta Välimeri-strategian tavoin EU:n budjetissa.
WWF toivoo myös, että Suomi hyödyntää puheenjohtajuuttaan niin, että Itämeren ainutlaatuisuus ja toisaalta surkea tila konkretisoituvat EU-maiden päättäjille mm. oheisohjelmien ja retkien kautta.
“Itämeri on yksi maailman ainutlaatuisimpia luontokokonaisuuksia ja siksi myös WWF:lle globaalistikin suojeluprioriteetti”, sanoi kansainvälisen WWF:n suojelujohtaja Chris Hails. “Kansainvälinen WWF myönsi Suomelle korkeimman tunnustuksensa, Gift to the Earth –palkinnon keväällä 2002 Suomen kansallisesta Itämeren suojeluohjelmasta. Vetoamme, että Suomi olisi yhtä aktiivinen myös kansainvälisellä tasolla Itämeren pelastamiseksi.”
WWF vetoaa asian tiimoilta muihinkin Itämeren alueen EU-maihin, jotta ne vetoavat Suomen aktiivisuuteen Itämeren suojelussa EU-puheenjohtajakaudella ja antavat tälle tukensa. “Suomen pitää toimia aktiivisesti jo ennen puheenjohtajuutta, jotta se voi saada tarvittavan tuen hankkeilleen”, sanoi WWF:n kansainvälisen Itämeren suojeluohjelman johtaja Lasse Gustavsson.
Seminaarin ohjelma ja puheiden referaatit ovat WWF:n internetsivuilla.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt 3.5:
WWF Suomi, viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666.