Ekologisen jalanjäljen kehittäjä Mathis Wackernagel:

Kestävän kehityksen mittari ekologinen jalanjälki osoittaa, että ihmiskunta kuluttaa maapallon luonnon kapasiteettia liikaa. ”Talouden, politiikan ja tutkimuksen suurin haaste on ratkaista, miten jokainen voi elää tyydyttävästi niin, että ihmisen ekologinen jalanjälki ei silti ylitä luonnon kestokykyä”, tohtori Mathis Wackernagel, ekologisen jalanjäljen kehittäjä, sanoi tänään WWF:n tiedotustilaisuudessa.

Ekologisella jalanjäljellä arvioidaan ihmisen kuluttamien luonnonvarojen määrää suhteessa luonnon kykyyn uusiutua. ”Yrityksen pääoman jatkuva hupeneminen heikentää sitä. Luonnonvarojen kestämätön käyttö vähentää samalla tavalla maapallon luonnon ‘pääomaa’, samalla ihmisen elinmahdollisuuksia ja tasa-arvoa”, Mathis Wackernagel vertaa.

Ekologinen jalanjälki yhdistää samaan mittariin monien ekologisten paineiden, kuten ilmastonmuutoksen, kalakantojen romahduksen, maatalouden, metsätalouden ja kaupunkien laajenemisen aiheuttamat vaikutukset. Indikaattorin avulla voidaan testata erilaisten toimenpiteiden käyttökelpoisuutta ja seurauksia. Ekologinen jalanjälki on laskettavissa niin koko ihmiskunnalle, valtioille ja kunnille kuin yksityishenkilöille.

“On ilahduttavaa, että kestävä kehitys on otettu päätöksenteon ohjenuoraksi. Se vaatii kuitenkin lisää todellista sisältöä. Ekologisen jalanjäljen ja vastaavien avainindikaattoreiden käyttö on tärkeää. Niiden osoittamat tulokset kestävän kehityksen toteutumisesta on otettava päätöksenteon keskeiseksi ohjauskeinoksi”, WWF:n pääsihteeri Timo Tanninen toteaa.

Suomalaisten ekologinen jalanjälki on yli neljä kertaa niin suuri kuin keskimäärin maapallon luonnon uusiutumiskyky. Suomalaisen ekologinen jalanjälki on yhdeksäs 150 maan joukossa. Maailman ekologinen jalanjälki oli keskimäärin 2,85 pinta-alayksikköä henkilöä kohden vuonna 1996. Tämä ylittää noin 30 prosentilla yksittäisen ihmisen käytettävissä olevan biologisesti tuottavan alan, tai enemmänkin, sillä joitakin alueita on varattu muille lajeille (esim. luonnonsuojelualueet).

Sveitsissä syntynyt Wackernagel työskentelee “Redefining Progress” -asiantuntijaorganisaatiossa San Franciscossa. Hän on pääpuhujana Suomen kestävän kehityksen toimikunnan tänään järjestämässä seminaarissa, jossa käsitellään ekologista jalanjälkeä Suomen kestävän kehityksen kuvaajana.

Lisätietoja:

WWF / pääsihteeri Timo Tanninen:
puh. (09) 7740 1052 ja 040 574 9266, timo.tanninen@wwf.fi
WWF / tiedottaja Laura Saarilahti:
puh. (09) 7740 1074 ja 040 556 9860, laura.saarilahti@wwf.fi

Ekologinen jalanjälki on indeksi, johon on laskettu ruuan, materiaalien ja energian kulutus suhteutettuna niiden tuotantoon käytettävään maa- tai vesipinta-alaan tai/ja tuotannossa syntyneiden jätteiden sitoutumiseen tarvittavaan pinta-alaan.

Yksittäisen ihmisen ekologinen jalanjälki on kuuden eri osan summa: – yksilön kuluttaman sadon tuottamiseen tarvittavan viljelysmaan pinta-ala – eläinkunnan tuotteiden tuottamiseen tarvittavan laidunmaan pinta-ala – puun ja paperin tuottamiseen tarvittava metsäpinta-ala – kalojen ja muiden merenantimien tuottamiseen tarvittavien merialueiden pinta-ala – rakentamiseen ja infrastruktuuriin tarvittavan maapinta-ala – energiankulutuksesta aiheutuvien CO2-päästöjen sitomiseen tarvittava metsäpinta-ala.

Ekologinen jalanjälki mitataan pinta-alayksikköinä. Yksi pinta-alayksikkö vastaa yhtä hehtaaria maapallon keskimääräisestä tuottavuudesta.