Eläinten ja kasvien salakauppa on maailman suurimpia laittoman kaupan muotoja

WWF:n tänään julkistaman Henkensä kaupalla -raportin mukaan laittomasta kaupankäynnistä vain huumekauppa ja aseiden myynti käyvät kuumempana ja tuottavat enemmän kuin eläinten ja kasvien salakauppa.

Santiagossa Chilessä pidetään 3.-15.11. kansainvälinen kokous, jossa käsitellään uhanalaisilla lajeilla käytävää kauppaa. WWF vaatii kokouksessa toimia etenkin kaupan uhkaamien mereisten lajien hyväksi.

Jo pelkästään rajojen yli käytävän laillisen kaupan yhteenlaskettu arvo on yli viisi miljardia euroa vuodessa, ja sen arvioidaan koskevan 350 miljoonaa eläin- ja kasviyksilöä vuosittain. Uusi suuntaus on rikollisten siirtyminen huumekaupasta laittomaan eläin- ja kasvikauppaan, jossa tuomiot ovat huomattavasti pienempiä.

Eläimillä ja kasveilla käytävä kauppa on monenkirjava ala. Siinä liikkuu ruokatarvikkeita ja erikoisherkkuja, koriste-esineitä ja matkamuistoja, lemmikkieläimiä ja koristekasveja, kosmetiikkaa ja lääkevalmisteita, statussymboleja ja taikakaluja. Esimerkkejä on paljon: kilpikonnista keitetään lientä, papukaijoja pyydystetään lemmikeiksi, norsunluusta tehdään koriste-esineitä ja tiikerinpeniksestä potenssilääkettä.

Monet eläin- ja kasvilajit ovat uhanalaisia, koska niitä pyydystetään tai kerätään kauppatavaraksi enemmän kuin mitä lajien kannat kestävät. Lisäksi salametsästäjien käyttämät pyynti- ja kuljetusmenetelmät ovat eläimille usein tuskallisia ja johtavat hitaaseen kuolemaan. Liiallinen keruu vaarantaa paikallisen väestön lajeista riippuvaisen toimeentulon tulevaisuudessa. Toisaalta jos luonnonvarojen hyödyntäminen on kestävää, siitä voi olla huomattavaa taloudellista hyötyä paikallisille asukkaille, erityisesti kehitysmaissa.

Jokainen saattaa pahaa aavistamatta tulla ostaneeksi sellaisia tuotteita, joiden raaka-aineet on hankittu laittomasti ja uhanalaisten lajien säilymistä vaarantaen. Trooppisesta puusta valmistettujen huonekalujen raaka-aineena on usein uhanalaisia puulajeja ja myös laittomilta hakkuutyömailta kaadettua puuta. Lemmikkieläimeksi myytävien kilpikonnien, liskojen ja käärmeiden joukossa voi olla luonnosta pyydystettyjä, Suomeen salakuljetettuja yksilöitä.

Uhanalaisten lajien kauppaa säädellään CITES-sopimuksella (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora), joka on yksi maailman tehokkaimmista suojelusopimuksista. Chilen CITES-kokouksessa arvioidaan sopimuksen suojaamien lajien kantoja ja hienosäädetään rajoituksia eräiden lajien, kuten norsujen ja valaiden osalta. “WWF vaatii, ettei Japanin esitystä valaiden suojelustatuksen heikentämisestä hyväksytä. Jääahventen, valashaiden, lahtivalaiden, tropiikin- eli brydenvalaiden ja merihevosten suojelua on tehostettava”, suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.

Henkensä kaupalla

-raportti kertoo kaupankäynnin laajuudesta, miten CITES-sopimus toimii ja miksi kehitysyhteistyö ja luonnonsuojelu tarvitsevat toisiaan. Aihetta tarkastellaan myös suomalaisesta näkökulmasta: miten voimme joutua tekemisiin uhanalaisten lajien kanssa, millaisia salakuljetustapauksia maassamme paljastuu ja millainen lainsäädäntö säätelee kauppaa. Raporttiin on koottu 10 esimerkkiä lajien vaarantumisen syistä ja ratkaisukeinoista sekä tilastotietoa esimerkiksi takavarikkotapauksista ja siitä, millaisia summia salametsästäjät saavat saalistaan. Raportin tuottamiseen on saatu tukea ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolta.

Lisätietoja:

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, (09) 7740 1045, 040 585 0020,

jari.luukkonen@wwf.fi

tiedottaja Laura Saarilahti, (09) 7740 1074, 040 556 9860,

laura.saarilahti@wwf.fi

Henkensä kaupalla -raportti pdf-tiedostona (1520 kt)

Internet:

Valokuvia ja videomateriaalia saatavilla tiedotusvälineiden käyttöön