Julkaistu

Erittäin uhanalainen kiljuhanhi sai suojeluohjelman

Kevään ensimmäiset kiljuhanhet saapuivat eilen illalla perinteiselle kevätmuuton aikaiselle levähdysalueelle Siikajoelle Perämeren rannikolla. Siivekäs matkalainen voi taittaa muuttoreittiään paremmassa suojelussa kuin aikaisemmin, sillä kiljuhanhelle laadittiin suojeluohjelma äskettäin päättyneessä EU:n Life Luonto -rahaston tukemassa kansainvälisessä hankkeessa. Ohjelma on nyt vahvistettu ympäristöministeriössä.

Siikajoen kaksi kiljukasta havaittiin WWF:n ja Metsähallituksen vuosittaisessa tehotarkkailussa, jossa pyritään yksilön tarkkuudella seuraamaan Pohjolan kiljuhanhikannan kehitystä. Kiljuhanhi on Suomen ja Pohjoismaiden uhanalaisimpia pesimälintuja. Koko Pohjolan luonnonvaraisen kiljuhanhikannan kooksi arvioidaan noin 20 paria ja Suomen pesimäkannaksi 0–5 paria. Vielä sata vuotta sitten Perämeren rannikolla levähti keväisin yli 10 000 kiljuhanhea. Viime keväänä Oulun seudulla havaittiin noin 20 yksilöä.

Maaliskuun lopussa päättyneessä nelivuotisessa EU:n hankkeessa toteutettiin suojelutoimia ja valistettiin kansalaisia kiljuhanhien muuttoreitin keskeisillä kohteilla Norjassa, Suomessa, Virossa, Unkarissa ja Kreikassa. Tällä Euroopan reitillä kiljuhanhien suurimmat uhkat ovat talvehtimispaikoilla Kreikassa. Siellä ammuttiin suojelualueella yksi Life-hankkeessa Norjassa rengastettu aikuinen kiljuhanhi.

Hankkeessa laadittiin Suomeen kiljuhanhen suojeluohjelma, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut ja jota toteuttamaan alueelliset viranomaiset on ohjeistettu. Tärkeitä suojelutoimia ovat kannan seurannan lisäksi muun muassa muutonaikaisten levähdysniittyjen hoito, mahdollisten pesimäalueiden säännölliset inventoinnit sekä toimenpiteet metsästyshäirinnän ja vahingossa metsästyssaaliiksi joutumisen riskin minimoinniksi. Jos Suomessa havaitaan kiljuhanhen pesintä, sen häirinnän minimoimiseksi on välittömästi ryhdyttävä toimiin.

Kiljuhanhea voidaan tehokkaasti suojella vain kansainvälisellä yhteistyöllä ja riittävien suojelutoimien kohdentamisella tärkeimmille alueille koko muuttoreitin varrella Pohjolan tuntureilta Pohjois-Kreikan kosteikoille asti. Suurin uhka lajille on metsästys. Koska kiljuhanhen suurimmat uhat ovat muuttomatkojen varrella maamme rajojen ulkopuolella, Suomenkin suojeluohjelmassa panostetaan lajin suojelutyöhön myös muualla kuin Suomessa.

Päättynyttä Life-hanketta johti WWF Suomi ja Suomen suojeluohjelman laatimista koordinoi BirdLife Suomi. Suomesta Life-hankkeessa mukana olivat myös Metsähallitus ja SYKE (Suomen ympäristökeskus) sekä osarahoittajana ympäristöministeriö.

Samanaikaisesti kansallisen suojeluohjelman kanssa valmisteltiin kiljuhanhelle myös uusi kansainvälinen suojelusuunnitelma, joka vahvistettiin viime vuonna. Suunnitelman laati Euroopan ja Afrikan maiden vesilintujen suojelusopimuksen (AEWA) sihteeristö.

Tiedustelut:
WWF: Suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen, petteri.tolvanen@wwf.fi, gsm 0400 168939
BirdLife: Suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi, teemu.lehtiniemi@birdlife.fi,
gsm 0400 749786
Ympäristöministeriö/SYKE: Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos,
markku.mikkola-roos@ymparisto.fi, gsm 0400 148685

Lisää tietoa:
Kiljuhanhihankkeen loppuraportti (englanniksi)
Hankkeen esite (englanniksi)