Erittäin uhanalaista Vuoksen taimenkantaa elvytetään puronkunnostustalkoissa
Vuoksen vesistöön kuuluvaan Suvasveteen laskevan Koirajoen latvapurosta avataan vaelluskalojen nousuesteitä talkoovoimin 2. ja 3.8. Erittäin uhanalainen Vuoksen taimen ei pääse nousemaan Koirajoen yläjuoksun luonnontilaiseen puro-osuuteen, sillä tierummut estävät sen kulkemisen.
Kunnostuksesta vastaavat Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Ukonlahden osakaskunta ja Suvasveden kalastusalue. WWF osallistuu talkoisiin osana virtavesityötään.
Kalojen nousuesteet avataan kynnystämällä joen alaosan uomaa eli nostamalla veden pintaa hallitusti kivien avulla. Kivet myös toimivat ikään kuin kalojen ponnahduslautoina, eli ne auttavat niitä ylittämään rumpurakenteen.
”Nousuesteiden avaamisen jälkeen selvitämme sähkökalastusten avulla, paljonko joessa on taimenia, ja jos niitä ei löydy, harkitsemme mädin istuttamista. Tulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä veden laatu on kunnostettavassa uomassa hyvä. On tärkeää, että kehittyvälle mädille riittää hapekasta vettä, ja että se ei hautaudu virtauksen kuljettaman kiintoaineksen alle”, kertoo Miika Sarpakunnas Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:stä.
Uoman kynnystämisessä ja kiveämisessä auttavat innokkaat vapaaehtoiset. Heidän joukossaan on paikallisen vesialueen osakaskunnan ja kalastusalueen ihmisiä sekä lähialueen asukkaita.
”Koirajoki on mahtava esimerkki siitä, kuinka motivoituneiden vapaaehtoisten ja muutaman kivikuorman avulla voidaan luoda kilometrikaupalla uutta elinympäristöä uhanalaiselle lajille. Tierumpujen yläpuolella, Koirajoen latvaosan Myllyjoella taimenia odottaa upea, luonnontilainen puropätkä”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Elina Erkkilä.
Suomessa tuhansia kilometrejä kalojen ulottumattomissa olevia jokiosuuksia
Suomessa on noin 90 000 silta- ja tierumpua, joista jopa kolmannes estää vaelluskalojen nousun osittain tai kokonaan. Rumpu saattaa esimerkiksi olla sijoitettu niin korkealle, etteivät kalat pääse ylittämään sitä. Tuloksena on tuhansia kilometrejä kalojen ja muiden virtavesilajien ulottumattomissa olevia jokiosuuksia.
”Koirajoen tierumpujen kaltaiset pienetkin vaellusesteet voivat olla vaikuttavuudeltaan merkittäviä. Paikalliset toimijat ja maanomistajat ovat avainasemassa niiden avaamisessa. Vastaanotammekin mielellämme vinkkejä kunnostuskohteista”, WWF:n Elina Erkkilä kertoo.
Virtavedet ovat monimuotoisia ekosysteemejä, joista elää laaja kirjo lajeja. Virtavesiluonto on kuitenkin uhanalaistunut voimakkaasti: aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta kaikki puro- ja jokityyppimme ovat uhanalaisia tai silmällä pidettäviä.
WWF:n virtavesiin ja nousuesteisiin liittyvä työ jatkuu vielä vuosia. Lopullisena tavoitteena on saada virtavedet esteettömiksi merenlahdilta jokien latvoille saakka.
HUOM. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan talkoita ja haastattelemaan Elina Erkkilää, Miika Sarpakunnasta ja talkoolaisia torstaina 3.8. kello 10 alkaen osoitteeseen Ukonlahdentie 261, Tuusniemi.
Lisätietoja:
Suojeluasiantuntija Elina Erkkilä, WWF, 050 522 4540, elina.erkkila@wwf.fi (vastaanottaa myös vinkkejä uusista kunnostuskohteista)
Tutkija Miika, Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, 050 596 0407, miika.sarpakunnas@ymparistotutkimus.fi
Suvasveden taimenpurot kuntoon -hanke
Koirajoen kunnostus on osa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n hanketta, jonka tavoitteena on Vuoksen taimenkannan elvyttäminen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalouden edistämismäärärahoilla toteutettavassa hankkeessa ovat työpanoksellaan mukana myös Ukonlahden osakaskunta sekä Suvasveden kalastusalue. Vaellusesteiden poistaminen edistää kalataloutta parantamalla vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia. Lisäksi se on arvokasta luonnonsuojelutyötä, jossa purouomaa palautetaan lähemmäs alkuperäistä muotoaan.
WWF:n Patokato-hanke
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittama Patokato-hanke on osa WWF:n virtavesityötä, jossa tähdätään kalakantojen elvyttämiseen ja vesien hyvän tilan saavuttamiseen. Alkuvuonna 2017 käynnistyneen Patokato-hankkeen tavoitteena on lisätä kalavesien hoidon parissa toimivien tahojen tietoisuutta kalojen vaellusta ja luonnollista elinkiertoa haittaavista turhista vaellusesteistä ja käynnistää työ niiden poistamiseksi. Vaellusesteiden poistamisessa autetaan, aktivoidaan ja sitoutetaan erityisesti paikallistason toimijoita.