© Dominique Halleux / WWF
Julkaistu

Etelä-Kiinan meri, Välimeri ja Pohjanmeri alusonnettomuuksien riskialueita

WWF:n raportin mukaan maailman ainutlaatuisimpiin meriympäristöihin kuuluvat alueet ovat myös merkittävimpiä alusonnettomuuksien riskialueita. WWF vaatii huomisen Maailman merien päivän aattona merenkulkusektorilta turvallisuuden parantamista ja sitä, että omistajat rekisteröisivät aluksensa vastuullisesti toimiville lippuvaltioille.

WWF:n tuore raportti listaa maailman pahimmiksi merionnettomuuksien riskipaikoiksi Etelä-Kiinan meren, Malaijien saariston, itäisen Välimeren sekä Mustameren, Pohjanmeren ja Brittein saaret. Nämä alueet ovat kaikki luonnoltaan herkkiä ja erityislaatuisia merialueita.

“Vuodesta 1999 lähtien esimerkiksi Etelä-Kiinan merellä ja Malaijien saaristossa eli niin sanotun Korallikolmion alueella on tapahtunut 293 alusonnettomuutta. Korallikolmiossa elää 76 prosenttia koko maailman korallilajeista. Tänä vuonna esimerkiksi Filippiineillä suojeltuun koralliriuttaan on törmännyt jo kaksi alusta – kiinalainen kalastusalus huhtikuussa ja Yhdysvaltain laivaston alus tammikuussa”, kertoo WWF:n kansainvälisen meriohjelman asiantuntija Simon Walmsley.  

WWF:n raportti kertoo myös, että rahtialukset aiheuttavat yli 40 prosenttia kaikista onnettomuuksista ja kalastusalukset noin neljänneksen. Rahtialukset operoivat erityisesti Kaakkois-Aasiassa usein lyhyillä reiteillä niin sanotun hakurahtiliikenteen muodossa. Aluksilla ei ole tiettyjä lukkoon lyötyjä ja turvallisiksi havaittuja reittejä, vaan rahti poimitaan mukaan sieltä mistä sitä löytyy.

Paitsi merialueen herkkyydestä, alusonnettomuuksien aiheuttamat ympäristöriskit riippuvat myös aluksen kuljettamista haitallisista aineista ja öljystä. Vuonna 2002 öljytankkeri Prestige upposi Atlantin valtamerellä Espanjan rannikon edustalla. Tankkerista vuoti mereen yli 70 000 tonnia öljyä.

“Prestigen öljypäästö johti laajaan ympäristötuhoon, mutta myös suuriin taloudellisiin tappioihin, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 8 miljardia euroa. Jo huomattavasti pienemmistä öljyonnettomuuksista toipuminen voi herkillä merialueilla kestää useita vuosia”, sanoo WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Ryan.

Meriturvallisuuteen vaikuttaa myös ilmastonmuutos, jonka myötä myrskyt, muuttuvat tuuli- ja aalto-olot sekä muut sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Tämä voi johtaa myös lisääntyviin alusturmiin.

Itämerelläkin riskejä

Myös herkän Itämeren meriliikenteen riskit ovat korkeat. Viimeisten 10 vuoden aikana öljykuljetukset Suomenlahdella ovat kaksinkertaistuneet, ja kuljetusten odotetaan kasvavan edelleen vuoteen 2030 mennessä. Tuplarunkoisen Baltic Carrier -tankkerin onnettomuus vuonna 2001 oli tärkeä varoitus: noin 1 700 tonnin öljypäästö johti 20 000 merilinnun menehtymiseen. Itämeren talviset jääolosuhteet ja hidas veden vaihtuvuus lisäävät meriliikenteen riskejä ja öljypäästöjen ympäristövaikutusten vakavuutta.

Maailmanlaajuinen meriliikenne jatkaa kasvuaan ja laajentuu yhä riskialttiimmille alueille. Onnettomuuksien ja niiden vakavien seurausten todennäköisyys kasvaa edelleen, ellei ennaltaehkäiseviä meriturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä oteta käyttöön.

“Haluamme nähdä merenkulkusektorin todella edistävän vastuullisuutta ja omistajien rekisteröivän aluksensa vastuullisemmille lippuvaltioille. Vastuuttomat toimijat pitää myös paljastaa ja saada toimimaan tiukempien standardien mukaisesti, jotta maailmanlaajuiset onnettomuustilastot lähtisivät laskuun”, Ryan painottaa.

WWF:n Accidents at sea -raporttiin kerättiin tietoa merionnettomuuksista ja niihin johtaneista syistä viimeisten 15 vuoden ajalta. 

Huomenna 8. kesäkuuta vietetään Maailman merien päivää.

Raportin englanninkielinen tiivistelmä

Lisätietoja:

Meriasiantuntija Vanessa Ryan, WWF Suomi, 040 763 0000 (kello 15 alkaen)

Asiantuntija Simon Walmsley, WWF:n kansainvälinen meriohjelma, swalmsley@wwf.org.uk, +44 (0)7920023318